Yksityisautoilu ei ole yksityisasia

Blogitekstin voit kuunnella tästä

Suomi on pitkien etäisyyksien mutta lyhyiden automatkojen maa. Joka viides automatka on alle kaksi kilometriä ja joka neljäs alle kolme kilometriä. Etsimättä aiheesta sen kummemmin mustaa valkoisella veikkaan, että auton omistaminen passivoi ja vähentää arkiliikuntaa. Muun muassa Helsingin kaupungin “Anna arjen liikuttaa” -kampanja korostaa lasten ja nuorten riittävän liikkumisen edellytyksenä päiväkoti-, koulu- ja harrastusmatkojen kulkemista kävellen tai pyörällä autokyydin sijasta. Vanhemmat voivat siis arkisilla tottumuksillaan joko lisätä tai vähentää lasten – ja itsensä – luontaisen arkiliikunnan määrää.

Auto on kaiken kaikkiaan hyvin järjetön kapistus. Monen tonnin painoisen möhkäleen liikuttamiseen tarvitaan paljon energiaa, jotta se voisi kuljettaa noin 75–kiloisen ihmisen paikasta A paikkaan B. Auto ei siis ole kovin energiatehokas kulkuneuvo, sillä suurin osa käytetystä energiasta kuluu raskaan kulkuvälineen kuljettamiseen.

Autot seisovat käyttämättöminä noin 95 prosenttia ajasta, mikä on järjetöntä hukkaa. Olemassa olevat autot pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön, jolloin jokaisen ei ehkä olisi pakko omistaa autoa ja tarvitsisimme myös paljon vähemmän parkkipaikkoja. Vähemmän parkkipaikkoja mahdollistaisi kaupunkiympäristön suunnittelun ihan eri tavoin viihtyisyys ja luontoarvot edellä. Enemmän puita, enemmän puistoja ja muita viheralueita. Vähemmän saasteita ja liikenteen melua. Ruuhkatkaan eivät vähene rakentamalla lisää autoteitä vaan parantamalla pyöräilyinfraa ja panostamalla julkiseen liikenteeseen. Kun oman auton käyttö on muita vaihtoehtoja vähemmän houkutteleva, jää auto helpommin parkkiin tai jopa kokonaan hankkimatta.

Yksityisautoilu ei ole yksityisasia, koska se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. EU:n alueella jokainen autolla kuljettu kilometri tuottaa yhteiskunnalle haittoja 11 sentin edestä. Vastaavasti jokainen kävelty kilometri tuottaa yhteiskunnalle hyötyä 37 senttiä ja pyöräilty kilometri 18 senttiä. Jos karkeasti arvioidaan, että liikennekäytössä on 2,5 miljoonaa autoa, joista jokaisella ajetaan keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa, koituu noista ajoista vuosittain lähes neljän miljardin haitat yhteiskunnalle. Jo tästä syystä ajoneuvo- ja polttoaineverot ovat enemmän kuin perusteltuja. Näiden lukujen valossa henkilöauto on jopa suorastaan haitallinen kulkuväline.

Kaikesta tästä huolimatta ihmisissä – ainakin suomalaisissa – istuu syvässä halu omistaa auto. Onhan se statussymboli, varsinkin, jos se on hienompi kuin naapurilla. Jotta autoilu aletaan nähdä vähiten houkuttelevana vaihtoehtona muihin liikkumistapoihin verrattuna, monen asian pitää muuttua. Yhteiskäyttöpalveluiden pitää olla kaikkien saatavilla ja helppokäyttöisiä. Jos sopivan auton kulloiseenkin tarkoitukseen voi saada käyttöönsä helposti ja kohtuuhinnalla, kuinka moni kaupunkilainen enää edes haluaa omistaa autoa? Kävelyn ja pyöräilyn hyvinvointivaikutukset pitää nostaa entistä vahvemmin esiin. Ulkoilu ja liikkuminen tukevat hyvinvointia ja mikäpä olisi oivallisempi tapa lisätä arkeensa liikuntaa kuin työmatkapyöräily? Tämä vannoutunut työmatkapyöräilijä ei ainakaan keksi parempaa. Pidempikin matka sujuu sähköpyörällä helposti ja pahemmin hikoilematta, mikäli niin tahtoo. Laatikkosähköpyörän kyydissä kulkevat myös ostokset ja lapset.

Laatikkopyörä oli perheemme paras hankinta vuonna 2019

Monissa kaupungeissa kaupunkipyörät ovat saavuttaneet suuren suosion ja niiden käyttöalueita ja kauden kestoa laajennetaan joka vuosi. Julkisen liikenteen suosio on laskenut koronan myötä, mutta toivottavasti palautuu ennalleen, kun pandemia hellittää otteensa. Toivoisin vielä näkeväni kimppakyytien tulemisen. Olisi aivan mahtavaa, kun tarvitsemansa kyydin voisi tilata kotiovelle yhtä näppärästi kuin sushiannoksen lempiravintolastaan.

Kun ilmastokriisin torjunta pakottaa meidät muuttamaan yhteiskuntamme rakenteita, ei autoilukaan säästy muutoksilta. Hallitus on sitoutunut kovaan tavoitteeseen: puolittamaan liikenteen päästöt tämän vuosikymmenen aikana. Se vaatii toimia monella liikenteen sektorilla. Työsuhdeautoetuja täytyy muuttaa, päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen hankintaa tukea, tulee ottaa käyttöön ruuhkamaksuja ja työmatkojen verotuksen täytyy kannustaa joukkoliikenteeseen. Jotta autoilu oikeasti vähenisi, polttoaineen hinnan pitäisi nousta merkittävästi. Jotta taas tästä ei aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia haja-asutusalueiden ihmisille, on ehdotettu, että tietyillä alueilla sijaitsevien kuntien tuloveroprosenttia alennettaisiin niin, että se kompensoisi polttoaineen hinnan korotuksesta aiheutuneet kasvavat kulut. Toimien on oltava tehokkaita, mutta samalla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Kun asenteet muuttuvat ja rakenteet kehittyvät tukemaan joustavampaa, yksityisautoilusta vähemmän riippuvaista liikennettä, voimme pärjätä kymmenesosalla nykyisestä automäärästä, oleellisesti pienemmillä kustannuksilla.

Jos autosta luopuminen ei ole vaihtoehto, näppärän autokalkulaattorin avulla voit laskea, mikä käyttövoima olisi sinun ajokilometreilläsi ilmastoystävällisin ja edullisin.

Kiitos inspiraatiosta Arto O. Salonen. https://impulssilvm.fi/2019/06/11/kulkutaparatkaisujen-uudistaminen-ei-ole-pelkkaa-liikennetta/

Kuvituskuvat: Ed 259 ja Nabeel Syed | Unsplash

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: