Ah, kesä ja kärpäset!
Epäkaupallinen antimainos // Thermacellit sun muut
Kesä toi iloksemme auringon ja lämmön, mutta samalla saapuivat riesaksemme kaiken maailman ärsyttävät öttiäiset. Inhotuimman ötökän kärkipaikkaa taitaa Suomessa pitää iki-inhottava, inisevä verenimijäystävämme hyttynen. Markkinarako ei ole jäänyt huomaamatta ja niinpä kauppojen hyllyille onkin taas kasattu hyllymetreittäin kovasti suosiotaan kasvattavaa Thermacell-hyttystorjuntalaitetta ja muita vastaavia vekottimia, jotka lupaavat kesän ilman ininää ja paukamia. Laite tietysti myy kuin häkä, koska kukapa ei hyttysiä vihaisi! Ajatuskin mökkeilystä ja retkeilystä ilman raivostuttavaa ininää ja yötä päivää kutisevia paukamia tuntuu taivaalliselta.
Mutta! – niin, kaikkeen hyvään taitaa aina kuulua se mutta – hyttysten torjunnassa on ilmeisten plussien lisäksi monia miinuspuolia.
Thermacell-laite väittää olevansa hyttystorjuntalaite, mutta todellisuudessa se on hyttystentappolaite. Hyttyset taas ovat hyönteisiä eikä laite erittele, minkä hyönteisen keskushermoston se lamauttaa, joten itse asiassa laite on hyönteistentappolaite. Vaikka laite toimii vain paikallisesti pienellä alueella ja sen luvataan olevan täysin turvallinen, ei laitteen sisältämää hermomyrkkyä pralletriiniä (tai joissain laitteissa käytettävää d-alletriiniä) ole tutkittu kovinkaan paljon. Helsingin Sanomissa kirjoitettiin viime kesänä näin: “Valmisteet on luokiteltu Suomen kemikaalilain mukaan turvallisiksi, mutta niiden tehoaineista ollaan parhaillaan tekemässä tarkempaa arviointia EU-tasolla, kertoo ylitarkastaja Hannu T. Mattila Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. “Näistä kahdesta pralletriini on tutkimusten mukaan terveydelle hieman turvallisempi [kuin d-alletriini]”, Mattila sanoo. “Voi käydä niinkin, että tehoainetta ei biosidiasetuksen mukaan voidakaan hyväksyä, ja valmisteet pitää poistaa markkinoilta siirtymäajan jälkeen”, Mattila jatkaa.”
Eli toisin sanoen tällä hetkellä hyttystorjuntalaitteet sisältävät aineita, joiden turvallisuus on vielä epäselvä ja saattaa olla, että tulevaisuudessa niitä ei välttämättä saakaan myydä. Kuulostaako järkevältä? Tuntuuko turvalliselta? Itse huutelisin varovaisuusperiaatteen perään: jos tuotteen turvallisuudesta ei ole takeita, voisiko sitä olla myymättä, kunnes turvallisuus on varmistettu? Asiantuntijat myös sanovat, että karkottimen vieressä istuminen tai mukana kantaminen ei välttämättä ole suositeltavaa. Laitteen käyttöohjeissa myös neuvotaan siirtämään pois tai peittämään tiloissa oleva ruoka. Jotain kertoo sekin, että sisätiloissa käytettäviä, verkkovirralla toimivia hyttyskarkottimia ei suositella käytettäväksi alle 3–vuotiaiden lasten ja raskaanaolevien läsnäollessa. Näissä toki vaikuttava aine on eri, mutta tämä oli se seikka, joka sai minut alunperin tutkimaan tarkemmin näitä hyttysmyrkkyjä.
Lemmikit – ja kaiken järjen mukaan myös pienet lapset – on syytä pitää etäällä ulkotiloissakin käytettävistä hyönteismyrkyistä. Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin Suomessa sattuneesta tapauksesta, jossa koira oli nuuhkaissut hyönteistorjuntalaitetta. Nuuhkaisun jälkeen koira oli alkanut voida pahoin, oksennella ja kouristella. Voimakkaat oireet menivät nopeasti ohi, mutta koira oli voimaton pitkän aikaa.
Thermacellin pakkauksen käyttöohjeissa mainitaan, että tuotetta ei saa käyttää kukkivien kasvien läheisyydessä. Näytä minulle kesämökki tai pihapiiri, jossa ei ole kukkivia kasveja! Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on viime kesänä Twitterissä sanonut, että tänä vuonna kaikissa hyttystorjuntalaitteissa tulee olla merkintä “Vaarallista mehiläisille”. Sellaista merkintää en kuitenkaan myynnissä olevista Thermacelleistä löytänyt. Sain Twitterissä Tukesilta vastauksen, että merkintä on päivitetty syksystä 2020 eteenpäin kaikkiin pakkauksiin, mutta myynnissä voi vielä olla vanhempia eriä, joissa merkintää ei ole. Vaikkei pakkauksessa siis niin lukisi, ovat hyttysmyrkyt myrkkyä ihan kaikille hyönteisille.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on hiljalleen nousemassa ilmastokriisin veroiseksi huolenaiheeksi, kun biodiversiteetin merkitys on ymmärretty. Tänäkin vuonna on jo useaan otteeseen uutisoitu yhä pahenevasta hyönteiskadosta. Sensaatiohakuisilta kuulostavat otsikot huutavat, että jos pölyttäjät kuolevat sukupuuttoon, kuolee myös ihmiskunta. Moni on aiheesta huolissaan ja syystäkin. Ihmiset ovat kilvan ryhtyneet pörriäistenpelastuspuuhiin. Hyönteishotellien nikkarointi, niityn perustaminen ja nurmikon leikkuun vähentäminen on ollut monen to do -listalla kuluvana ja menneenä vuonna. Samaan aikaan tyhjennämme kuitenkin kauppojen hyllyt hyönteismyrkyistä. Aika hassua, mutta näin ristiriitaisesti ihminen toimii. Luonnon etua ajatellaan yhtäällä, mutta toisaalla se unohdetaan täysin. Tiesitkö muuten, että myös hyttyset toimivat pölyttäjinä?
Tukes muistuttaa nettisivuillaan, että hyönteiset ovat tärkeä osa ympäristömme monimuotoisuutta ja oleellisia ekosysteemimme toiminnan kannalta. Hyönteismyrkkyjen vaikutukset eivät rajaudu torjuttavaan lajiin vaan myrkky vaikuttaa kaikkiin käsittelyalueen hyönteisiin. Hyönteisten torjuntaa on siis aina harkittava tarkkaan. Kun pyrkimys on eliminoida hyttyset, tullaankin tuhonneeksi samalla myös muut hyönteiset, jotka yhteistuumin toimivat pölyttäjinä ja hajottajina, ehkäisevät haitallisten vieraslajien leviämistä, parantavat maaperää ja ovat tärkeä ravinnonlähde muun muassa linnuille, lepakoille ja sammakoille. Kävin läpi jo tapahtumaketjun, jossa ihminen hyönteismyrkyillä ja -ansoilla hävittää hyönteiset jonkun pienen ja suositun mökkijärven rannoilta. Hyönteisten vähentyessä myös linnut ja muut hyönteisiä syövät eläimet vähenevät kyseiseltä alueelta. Yksi hömötiaispesue popsii suihinsa vuoden aikana kymmenen kiloa hyönteisiä, joista osa on hyttysiä, kertoo Kainuun ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Helsingin Sanomissa. Ajatuskulussani muutaman vuoden kuluttua tarkemmat tutkimukset osoittavat nykyiset hyönteismyrkyt vaarallisiksi ja niiden käyttö kielletään. Hyttyset alkavat taas runsastua, koska ne ovat kuitenkin hyviä lisääntymään. Etenkin kun siellä mökkijärvellä ei enää ole niille luontaisia vihollisia entisessä määrin. Sittenpä onkin mökkeilijä pulassa, kun pitäisi taas pärjätä hyttysparvien kanssa ilman thermacellejä!
Think globally, act locally sanotaan kun tarkoitetaan, että luonnon monimuotoisuuden puolesta tehtävät toimet tehdään nimenomaan paikallistasolla. Meidän kaikkien kotipihoilla ja kotikunnissa. Kuitenkin oman mukavuuden nimissä paikallisen tason tekojen merkitys sivuutetaan. Hyvin ristiriitaiselta kuulostaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professorin Ilari Sääksjärven lausunnot Kuluttaja-lehden artikkelissa. Siinä Sääksjärvi toisaalta sanoo hyttysten olevan monelle eliöryhmälle tärkeää ravintoa ja hyttystorjunnan vaikuttavan lähialueen hyönteissyöjälintujen ravinnon määrään ja sitä kautta niiden elämään. Toisaalta hän heti perään toteaa vaikutuksen olevan melko paikallinen ja arvelee, että laitteen vaikutuksesta pihapiirin biodiversiteettiin ei tarvitse olla huolissaan. Kyseisessä artikkelissa käsiteltiin Mosquito Magnet -hyttysansaa. Professori kuitenkin toteaa laitteiden suosion heijastelevan ihmisten luontosuhteen muutosta ja peräänkuuluttaa sopeutuvaa rinnakkaiseloa muiden lajien kanssa.
Vesistöjen lähellä täytyy hyttysmyrkkyjen kanssa olla erityisen tarkkana. Pralletriini ja muut hyönteismyrkyt ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille ja aiheuttavat vesistöön joutuessaan pitkäaikaisia haittavaikutuksia. En tiedä, minkälaisia, enkä ehkä välitäkään tietää. Sanon vain, että muistakaa, ettei torjunta-aineita saa ikinä missään tilanteissa päätyä vesistöihin.
Jokaisella luontokappaleella on paikkansa ekosysteemissä ja ravintoketjussa, olivat ne ihmisen näkökulmasta kuinka ärsyttäviä tahansa. Tämä yhtäkkiä herännyt innostus hävittää hyttyset kertoo paljon ihmisen luontosuhteesta. Kaikkea, mitä ympäröivässä luonnossa voidaan suinkin pyrkiä hallitsemaan, taatusti yritetään valjastaa ihmisen ohjailtavaksi. Minä jään miettimään, onko siitä koskaan seurannut mitään hyvää, kun ihminen on ruvennut sorkkimaan luonnon tasapainoa.
Edit. Koska kirjoitus on saavuttanut hurjan suosion, lisään vielä muutaman hyödyllisen linkin kiinnostuneille!
Metsähallituksen ohjeet luonnossa liikkujalle hyönteisten torjuntaan liittyen
Tukesin ohjeistus hyönteiskarkotteiden käytöstä
Erä-lehden artikkeli hyönteismyrkkyjen käytöstä luonnossa liikkuessa
Luonnonvarakouluttaja Tiia Saveliuksen blogikirjoitus hyönteismyrkyistä erityisesti luontoalan ammattilaisen näkökulmasta
Pallon kokoinen elämä 
Kuuntelin tämän, oli hieno. Kiitos!
LikeLike
Hei, kiitos hyvästä kirjoituksesta. Lisäisin tähän, että kaikki joukolla rakentamaan linnunpönttöjä, niin on hyttysille syöjiä.
LikeLike
Mitä mieltä olet geenimanipuloiduista hyttysistä mitkä vapautettiin luontoon Pohjois-Amerikassa? Pralletriinia on kuitenkin jonkin verran tutkittu ja annokset ovat olleet todella korkeita näihin Thermacell tyynyihin verrattuna, tässä myös aine on höyrystyneessä muodossa ja testeissä käytetty on annosteltu suoraan nesteimäisessä muodossa. Geenimanipuloitujen hyttysten vaikutus saattaa olla dramaattinen hyttyskannassa, olisitko mielummin sen kannalla esim. Suomessa kuin näiden karkottimien ja hyttystentuhoojien sijaan?
LikeLike
Hei! Valitettavasti mulla ei ole tähän kantaa, kun en ole asiaan tutustunut. Kaikenlainen ekosysteemin sorkkiminen tuntuu kuitenkin melko riskialttiilta. Ehkä me pystymme elämään hyttysten kanssa. Suomessa ne eivät onneksi toistaiseksi levitä mitään vaarallisia tauteja, joten täällä niiden kanssa luulisi pärjäilevän.
LikeLike
Käytän itse Thermacelliä Lapissa enkä ole huomannut käytössä että siihen terassille tippuisi kuolleita hyttysiä, ja kun laitetta mainostetaan torjunta- ei tappolaitteena olen olettanut että asia myös on näin. Juuri nyt luin Iltiksestä jutun jossa joku luonnontieteiden amanuenssi ja hyönteistutkija toteaa:
Lämpötyynyllä toimiva hyttyskarkotin
Toimii. Torjunta-aineen höyrystämiseen perustuvan laitteen hyvä puoli on, että se ei tapa hyttysiä. Kovin tuulisella säällä siitä ei kuitenkaan ole yhtä paljon hyötyä.
Asia kiinnostaa paljonkin, joten oliko sulla linkkiä tutkimukseen / tutkimuksiin jossa todetaan että Thermacell ja vastaavat tappaa hyttyset ulkona?
Meillä oli aikoinaan mökillä käytössä sisällä vastaava Offin aparaatti, joka tappoi kyllä hyttyset, ja mietin onko Thermacellissä sitten eri myrkky jos se siis ei tappaisi.
Suomen Thermacell toteaa äskettäin omassa instassaan että tuote ei tapa vaan karkoittaa, joten nyt löytyy täysin päinvastaista infoa. Thermacellillä ei toisaalta ole motiivia antaa väärää tietoa koska se vaikuttaa negatiivisesti julkisuuskuvaan, toisaalta on, koska se parantaa myyntiä. Ja kuluttaja on tässä välissä täysin epätietoinen 🙂
LikeLike
Tukesin väki sanoo tässä jutussa näin: “Höyrystettävät hyttysmyrkyt ovat myrkkyjä, eivät karkotteita. Niiden tehtävä on tappaa liian lähelle eksyvät hyttyset.”
https://tukes.fi/-/ala-altista-itseasi-tai-ymparistoasi-turhille-riskeille-kayta-vain-tukesin-hyvaksymia-hyttyskarkotteita-ja-noudata-kayttoohjeita
Thermacellin vaikuttava aine on pralletriini. Googlaamalla selviää, että se on myrkky, ei karkote. Aine lamauttaa hyönteisen keskushermoston, jolloin se ei kykene lentämään/liikkumaan ja lopulta kuolee.
LikeLike
Linkissäsi Tukes kertoi valvovansa tuotteiden turvallisuutta ja myös tehokkuutta, meinaatko, että antaisivat myydä hyönteismyrkkyjä karkotteen nimellä? Epäilen! Thermaselin vaikutusalue on joitain kymmeniä neliöitä, miksi et mielummin käytä tarmoasi maanviljelijöiden käyttämien hyönteisMYRKKYJEN haittojen tiedottamiseen? He kuitenkin levittävät niitä suoraan pellolle nestemäisessä muodossa, josta ne sateen sattuessa valuvat vesistöihin! Myös vaikutus alueet on huomattavasti suurempia.
LikeLike
https://eralehti.fi/2021/05/25/ala-vie-myrkkyja-metsaan-voit-tappaa-muutakin-kuin-hyttysia/
LikeLike
Thermacell sisältää myrkkyä, mutta ilmeisesti hyttyset haistavat tämän myrkyn ja välttävät kyseistä aluetta. Eli käytännössä thermacell ei tapa hyttysiä, mutta jos joku hyttynen eksyy tarpeeksi lähelle, on se sille hengenvaarallista
LikeLike
Varmaan tämä kirjoittaja nyt sitten päättää hävittää luonnosta kaikki krysanteemi-pohjaiset kasvit, ettei vaan pienet itikat olisi vaarassa itse luonnossa liikkuessaan. Toivottavasti kaivat oikeaa tutkimustietoa ennen kuin välität päästä luotua oletettavaa disinformaatiota lisää. Kokeileppa vaikka itse tehdä ihan empiirinen tutkimus kyseiseen laitteeseen ja aineeseen, kauan on tullut käytettyä eikä ole kyllä kirjoituksen mukaisia havaintoja tehty.
LikeLike
https://tukes.fi/-/ala-altista-itseasi-tai-ymparistoasi-turhille-riskeille-kayta-vain-tukesin-hyvaksymia-hyttyskarkotteita-ja-noudata-kayttoohjeita
LikeLike
Kokeeksi vein Thermacell yksikön käyttöohjeiden vastaisesti suljettuun tilaan, jossa oli hyttysten lisäksi ampiainen. Jätin hyönteiset ja höyrystimen tilaan (n. 15 neliötä) ja palasin 20 minuutin kuluttua. Ei ensimmäistäkään elossa olevaa hyönteistä koko tilassa. Myös verkoissaan olleet hämähäkit olivat heittäneet henkensä. Että sellaista torjunta-ainetta.
LikeLike
Kiitos testaamisesta! Älkää muut kokeilko kuitenkaan samaa.
LikeLike
”Ulkokäyttöön hyväksytyt valmisteet eivät ole turvallisia sisäkäytössä, jossa ilma ei vaihdu ja hengitettävät määrät nousevat moninkertaisiksi ulkokäyttöön verrattuna”, sanotaan Tukesin sivulla. Mutta tappaako Thermacell-myrkky hyönteisiä siis myös ulkona ja mihin tämä tieto perustuu? Ainakin yhtiön oman tiedotteen mukaan laite vapauttaa myrkkyä niin hitaasti, että hyönteiset osaavat väistää sitä. https://www.proviter.fi/blogi/thermacell-laitteet-ovat-oikein-kaytettyina-turvallisia-ihmisille-elaimille-ja-ymparistolle. Hyönteiskato on kyllä hyvin vakava huoli, joten toivottavasti tätäkin aihetta tutkitaan vielä lisää!
LikeLike
Sama pätee koronarokotteseen. Jos ei ole tutkittu, voiko piikittää kansan?
Itse käytän Thermacelliä hyvillä mielin. Hyönteisille kyllä on tilaa Suomessa asutuksen ulkopuolella, erämaata riittää.
LikeLike
Veikkaanpa, että koronarokotteet ovat käyneet läpi hiukan tarkemmat tutkimukset kuin nämä kuluttajakäyttöön myytävät hyönteismyrkyt.
LikeLike
Koronarokotteessa huolimattomuudesta johtuva väärinkäyttö tuotteen kuluttajana on myös aika mahdotonta, toisin kuin hyönteismyrkkyjen kohdalla.
LikeLike
Ei Thermocelliä saa missään nimessä käyttää sisätilassa, eikä myöskään kovin tiiviillä terassilla, vaan pelkästään ilmavassa paikassa. Oikein käytettynä karkottaa, ei myrkytä. Olen käyttänyt jo vuosikausia ja samalla tutkinut omalla terassillani ja aamukahvipaikallani pihassa hyönteisten käyttäytymistä karkottimen lähellä. Aion jatkaa käyttämistä, koska vaihtoehtona on viettää kesä sisällä. Olen niin allerginen, että minkäänlainen yhteiselo hyttysten kanssa ei ole mahdollista. Korvauksena siitä, että hyttyset eivät saa tulla terassilleni ovat tonttini reunamat täynnä pörriäiskasveja ja hyönteisaitoja.
LikeLike
Totta, myrkkyä on. Mutta jokainen voi kokeilla miten pärjää lapin metsissä ilman karkotteita. Sääskiä on ympärilläsi satoja ja pistävät minkä ehtivät. Luulen että moni stadilainen ei ole sellaista invaasiota eläessään nähnyt. Itselläni ainakin on paljon mukavampi olla kun ei tarvi palata kotiin täysin syötynä. Myrkyttömät menee kokeilemaan miten se nokkosvesi toimii.
LikeLike
Kukin tyylillään. Nyt laitteen maahantuojakin sanoo, että laitetta tulee käyttää ainoastaan omassa pihapiirissä. Ei metsissä, luontoretkillä, kalastaessa jne.
LikeLike
Voi hyvää päivää. Jos on keksitty nerokas laite, joka antaa rauhan istua rauhassa terassilla, ilman pelkoa elävältä syönnistä, niin aivan sama jos kuolee joku ampiainen. Sietäänkin kuolla. Sietämätön riesa sekin. Samoin paarmat ym. Hyvin tuntuu laite toimivan, tosin muutama paarma on silti havaittu, eli joku aine pitää panokseen vielä lisätä. Huikean hyvä vehje. Pitänee tilata kiinasta kontillinen panoksia, sillä tämä laite tullaan kieltämään, koska viherkommunistien mielestä se helpottaa ihmisen elämää liikaa.
LikeLike
Juuri sinunkaltaisten takia olisi viisasta, että tällaisia tuotteita ei lainkaan myytäisi kuluttajille. Laitteen aiheuttamat riskit ja haitat kasvavat, kun tuotetta käytetään tahallisesti väärin. Moni myös käyttää laitetta tiedostamatta virheellisesti, harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi.
LikeLike
Thermacell karkoittaa hyttyset n. 20 neliön alueelta. Oletko laskenut montako laitetta tarvitaan tappamaan hyttyset keskikokoisen mökkijärven rannalta kuten kirjoituksessasi pohdiskelet?
LikeLike
En ole, ja tuo esimerkki oli täysin teoreettinen eikä varmasti tule tapahtumaan sellaisenaan. Huolestuttavaa on kuitenkin kokonaisuus, kuten tuossa juuri Sannan kommenttiin vastasin. Hyönteiskato on totta, yhä useampi lintulaji on uhanalainen tai kanta pienentynyt ja kuudes sukupuuttoaaltokin on meneillään. Eivät mitään vähäteltäviä pikku juttuja. Ja faktahan on, että Thermacellin käyttämän myrkyn tutkimukset ovat kesken eikä tuotetta suinkaan ole varmuudella todistettu turvalliseksi. Siksi on järjenvastaista, että sitä saa myydä kuluttajakäyttöön ja lisäksi mainostaa hyvin harhaanjohtavasti, kiellettyjäkin käyttötarkoituksia esitellen.
LikeLike
Onhan se hassua kun yritetään pelastaa luontoa toisaalla ja sitten kuitenkin toimitaan olevinaan ympäristöystävällisesti ja tehdään tuhoa toisaalla.
Aivan sama juttu muovien kanssa. Yritetään vähentää muovin käyttöä miettimättä kuitenkaan mitä se aiheuttaa kokonaisuudessa. Siirrytään käyttämään materiaaleja, joiden valmistaminen, kuljettaminen, kierrättäminen kuormittavat luontoa paljon enemmän (lasi, metalli, pahvi).
Puhumattakaan näistä biohajoavista, joita alkaa olla pilvin pimein ja joiden eettisyys (valmistaminen, markkinointi) on vähintäänkin kyseenalaista!
Ja esim. elintarvikkeiden pakkaamatta jättäminen on valtava kasvihuonepäästöjen lähde!
Olisi hyvä keskittyä kuluttamisen vähentämiseen ja materiaalien kohdalla kierrättämiseen eikä joidenkin yksittäisten tuotteiden tai materiaalien mustamaalaamiseen.
LikeLike
Kokonaisuutta täytyy ehdottomasti aina tarkastella, olet siinä oikeassa. Tässä tapauksessa yksittäisen tuotteen harhaanjohtava mainonta, väärät käyttötarkoitukset, huonot varoitusmerkinnät, vaarat mehiläisille ja kaikille muille hyönteisille, pölyttäjäkato, vaarat vesieliöille jne. yhdessä vaikuttivat siihen, että tämä tapaus nousi ns. kohuksi. Kohun myötä kuitenkin myös se tärkein kokonaisuus, luonnon monimuotoisuus ja hyönteiskato sekä hyönteismyrkkyjen käyttö yleisesti, ovat nousseet puheenaiheeksi. Joten joskus on syytä juurikin tarttua yksittäisen tuotteen ongelmiin ja sitä kautta tehdä tietoiseksi isompaa kokonaiskuvaa. Mukavaa kesää!
LikeLike
Hei Ami,
Hienoa että kannat huolta Pyretriini-kemikaalien vaikutuksista mehiläisten tilaan. Olen itsekin tutustunut aiheeseen ja haluaisin että otat päätelmissäsi huomioon muutamia seikkoja:
1. Pyretriini on yleisesti hyväksytty torjunta-aineeksi luomuviljelyssä sen ympäristöystävällisyyden takia suhteessa moniin muihin kemikaaleihin
2. Mehiläisten kadon osalta on tehty paljon tutkimuksia katoon johtavista syistä. Havainnot eivät tue Pyretriini-kemikaalien käytön olevan missään suhteessa merkittävässä roolissa verrattuna muihin vaikuttaviin tekijöihin ja kemikaaleihin:
Bumblebees Are Disappearing Because Of Extreme Heat
https://www.npr.org/2020/02/06/803130948/bumblebees-are-disappearing-because-of-extreme-heat
Climate change contributes to widespread declines among bumble bees across continents
https://science.sciencemag.org/content/367/6478/685
—> ilmaston muutos ja globaali lämpeneminen on suuri tekijä mehiläiskadossa
Bee declines driven by combined stress from parasites, pesticides, and lack of flowers
https://science.sciencemag.org/content/347/6229/1255957?ijkey=73ff11c43da1fac46139338b21802db618bae63c&keytype2=tf_ipsecsha
“… three neonicotinoids (thiamethoxam, imidacloprid, and clothianidin) and two organophosphates (phosmet and chlorpyrifos) pose the biggest risk to honey bees at a global scale, as determined from data on toxicity, frequency in hives, and concentrations detected…Neonicotinoids are the newest of the main insecticide classes and are the group most strongly implicated in bee declines”
—> Neonikotinoidit ovat suurin vaikuttava kemikaaliryhmä jota on käytetty laajamittaisesti hyönteisten torjunnassa ja jota on havaittu mehiläisyhdyskunnissa. Pyretriinejä ei mainittu
Kuten varmaan huomaat, erilaisia syitä ja vaikutusmekanismeja mehiläiskantoihin on tutkittu jo laajalti ja niistä on muodostunut perusteltuja tulkintoja, jotka muodostavat hyvän kuvan tärkeimmistä tekijöistä kantojen vähenemiselle. Näistä yhdessäkään ei ole havaittu Pyretriini-ryhmän kemikaalien olevan merkittävässä roolissa.
Toivon että ottaisit huomioon näitä näkökulmia keskustelussa, sillä ne tuottavat mielestäni paremmin suhteutetun ja tasapainoisemman kokonaiskuvan mehiläiskantojen kehityksestä ja vähentävät emotionaalista, ja usein turhaan polarisoivaa reaktiivisuutta asian suhteen.
LikeLike