Varhaiskasvatus voi arkisimmillaan tuntua loputtomalta kurahousujen, kiireisten aamujen ja nuhanenien jatkumolta. Parhaimmillaan varhaiskasvatus puolestaan tarjoaa lapselle turvallisen ja kehittävän kasvuympäristön, vanhemmille tukea ja mahdollisuuden yhdistää perhe- ja työelämä, henkilökunnalle merkityksellisen ja ammattitaitoisen työyhteisön sekä yhteiskunnalle tasa-arvoisemman ja hyvinvoivan tulevaisuuden.
Kaikissa tapauksissa varhaiskasvatuksen sujuminen, tai sujumattomuus, vaikuttaa olennaisesti lapsiperheiden arkeen. Kun henkilökunta on pysyvää ja osaavaa, ja tilaratkaisut tukevat lasten hyvinvointia, arjesta tulee sujuvampaa kaikille – niin lapsille, vanhemmille kuin varhaiskasvatuksen työntekijöillekin. Ja jos hoitopaikan saisi läheltä kotia, tämä voisi lisätä arkiliikuntaa, kun matkan voi taittaa lihasvoimin. Lasten päiväkotivuodet voivat olla myös ratkaisevia asuinalueen yhteisöllisyyden rakentumisessa. Päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa luontevasti leikkitreffeillä, kaverisynttäreillä sekä päiväkodin eteisessä ja portinpielessä. Tällaiset kontaktit voivat parhaimmillaan kantaa vuosikymmeniä ja luoda alueelle turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisääviä vanhempien ja perheiden välisiä verkostoja.
Varhaiskasvatus ei ole vain lapsen hoitopaikka, vaan tärkeä osa hänen kasvuaan ja oppimistaan. Siksi sen laatuun on panostettava. Toisinaan todellisuus on kuitenkin se, että lapsiryhmät ovat suuria ja henkilöstöresurssit eivät ole riittäviä, vaan arki pyörii lähinnä sijaisten voimin. Tämä näkyy suoraan lasten hyvinvoinnissa. Jatkuvasti vaihtuva henkilöstö aiheuttaa turvattomuutta ja vaikeuttaa kiintymyssuhteiden muodostumista – ja juuri turvallisuuden tunne on pienten lasten oppimisen ja kehityksen perusta. Henkilöstömuutokset kuormittavat luonnollisesti myös henkilökunnan arkea.
Jotta jokainen lapsi saisi turvallisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen, Helsingissä on panostettava pysyvään henkilökuntaan, hyviin työoloihin ja järkeviin tilaratkaisuihin. Pelkällä lisärahoituksella ei korjata kaikkea, vaan tarvitaan myös parempaa suunnittelua ja päätöksiä, jotka huomioivat varhaiskasvatuksen arjen. Henkilökunnan puolestaan pitäisi voida luottaa siihen, että töissä on turvallista, omaa ammattitaitoaan saa kehittää, palkka on oikeudenmukainen ja maksetaan ajallaan. Jopa näiden minimivaatimusten täyttäminen on viime vuosina aiheuttanut Helsingille työnantajana haasteita.
Suuretkin päiväkodit voivat toimia, jos ne on suunniteltu fiksusti. Yksikön koosta huolimatta toiminnan on oltava suunnitelmallista ja tulee perustua yhteisöllisyyteen, selkeisiin rakenteisiin ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdatuksi, ja se onnistuu vain, jos päiväkodin arki on inhimillistä ja hallittavissa.
Luonto kuuluu päiväkotien pihoille ja lähiympäristöön
Myös ympäristöllä on valtava merkitys varhaiskasvatuksen laadulle. Päiväkotipihan ei pitäisi olla pelkkää hiekka- tai asfalttikenttää ja leikkivälineitä, vaan lasten pitää päästä kosketuksiin luonnon kanssa. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa leikkiminen kehittää motorisia taitoja, luovuutta ja keskittymiskykyä paremmin kuin pelkkä rakennettu ympäristö. Päivittäin luontokontakti tukee myös immuunijärjestelmän kehittymistä. Metsäretket, mutaleikit ja kivien tutkiminen ovat tärkeä osa oppimista ja luontosuhteen kehittymistä, eivät vain ajanvietettä.
Jos piha itsessään ei ole vehreä, päiväkodin välittömässä läheisyydessä pitäisi olla metsää tai muuta luontoaluetta, joka soveltuu lasten retkikohteeksi. Siksi kaupunkisuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota päiväkotien ja koulujen ympäristöön. Helsingissä rakennetaan paljon, mutta lähiluonto ei saisi jäädä rakentamisen jalkoihin.
Helsingillä on keinot vaikuttaa tähän kaavoituksen ratkaisuilla. Jos päiväkotien ja koulujen lähimetsät päätettäisiin säästää, lasten käyttöön jäisi viihtyisiä viheralueita. Samalla kaupunki säilyttäisi luonnon monimuotoisuutta, joka muuten uhkaa heiketä tiiviin rakentamisen myötä. Pienten metsäkaistaleiden säilyttäminen ei hidasta kaupungin kasvua, mutta sillä voi olla valtava merkitys lapsille, jotka saavat kasvaa luonnonläheisessä ympäristössä.
Laadukas varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen
Laadukas varhaiskasvatus ei saisi olla luksusta, vaan perusoikeus. Se on myös panostusta tulevaan: kun lapsilla on hyvä olla ja oppimisympäristöt kunnossa, koko kaupunki hyötyy. Tutkimukset osoittavat, että hyvä varhaiskasvatus vähentää oppimiseroja, tukee lasten myöhempää koulumenestystä ja ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatusyksiköillä on merkittävä rooli myös kotouttamisessa.
Laadukas varhaiskasvatus olisi Helsingille ehdottomasti vetovoimatekijä. Arkea sujuvoittavat palvelut tekevät kaupungista houkuttelevamman paikan asua. Helsingin ei tule enää ohittaa lasten tarpeita säästöjen tai tehokkuuden nimissä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lapset saavat parhaat mahdolliset lähtökohdat kasvulleen ja hyvinvoinnilleen.
Pallon kokoinen elämä 