Kaikkien ympäristöongelmien juurisyy on luonnonvarojen ylikulutus. Kohtuutalous (eng. degrowth) pyrkii ekologisesti kestävään ja demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa ei tavoitella jatkuvaa kasvua ja jossa materiaalinen vauraus ei ole tärkein päämäärä. Tämä vaatii paitsi talousjärjestelmän, myös etenkin kulttuurin ja arvojen syvällistä muutosta. Degrowth-liikkeen päämääränä on ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa kaikilla, myös tulevilla sukupolvilla, on kohtuullinen elintaso ja jossa sekä tuotanto että kulutus on sovitettu planeetan ja luonnonjärjestelmien asettamiin rajoihin.
Nykyisessä globaalissa talousjärjestelmässä ajatus kohtuutaloudesta on radikaali, koska talousjärjestelmissä on kasvuun pakottavia mekanismeja, jotka käytännössä estävät tuotannon ja kulutuksen vähentämisen. Kasvusta on tehty politiikan itseisarvo. Kohtuusajattelun tavoitteita on tunnistaa, poistaa ja korvata tällaiset kasvuriippuvuudet ja kasvukeskeiset ajattelutavat.
Kohtuusajattelun mukaan esimerkiksi energiatehokkuus ja puhtaammat teknologiat eivät riitä ekologisen kestävyyden saavuttamiseen. Kestävyyden saavuttaminen vaatiikin kokonaistuotannon ja -kulutuksen vähentämistä. Kysymys tulee eteen joka tapauksessa: aihetta on tutkittu tieteellisesti paljon myös Pohjoismaissa, eikä ole tieteellistä näyttöä siitä, että talouden olisi mahdollista jatkaa kasvua siten, että kielteiset ympäristövaikutukset samalla vähenisivät (ns. absoluuttinen irtikytkentä).
Suomella ja myös Helsingillä on loistavat mahdollisuudet toimia kohtuutalouden edelläkävijänä. Suomen kunnista moni on jo tehnyt näyttäviä ilmastotekoja; ehkä seuraavaksi olisi kohtuutekojen vuoro. Käytännön tasolla Helsinki ja muut kunnat voisivat edistää kohtuutaloutta esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:
- Yhteisasumisen tukeminen. Tätä on onnistuneesti toteutettu Helsingissä esimerkiksi siten, että nuorille on tarjottu edullisia asuntoja vanhusten palvelutaloista. Asumisen ehtona on viettää muutama tunti viikossa ikäihmisten kanssa.
- Ei-kaupallisten tilojen tarjoaminen kuntalaisten käyttöön. Helsingissä kauppakeskus Redissä toimii Kalasataman Vapaakaupunki, “kaupunkilaisten olohuone”. Vapaakaupungissa voi kuka tahansa järjestää ilmaiseksi tapahtumia, näyttelyitä, korjata vaatteita, tehdä töitä, pelata lautapelejä jne. Helsingin pitäisi edellyttää tällaisen tilan järjestämistä jokaiseen kauppakeskukseen.
- Käytettyjen tuotteiden suosiminen hankinnoissa.
- Jakamistalous, kuten yhteiskäyttöpyörät ja autot, tavaralainaamot. Kaupunkipyörät on onnistunut esimerkki yhteiskäytöstä. Jotakin vastaavaa pitäisi kehitellä myös autojen suhteen ja nimenomaan kaupungin, ei yritysten toimesta. Kaupunki voisi perustaa myös omia tavaralainaamoja.
- Toimivat julkiset palvelut. Kohtuutalouden ytimessä on, että kaikkien perustarpeista huolehditaan. Julkisten palveluiden tulee toimia lähipalveluina.
- Mainonnan rajoittaminen. Maailmalla fossiilimainonnan kieltoja on jo tehty. Helsingissä vasemmiston valtuutettu Mai Kivelä teki vuonna 2021 aloitteen fossiilimainosten kieltämisestä. Asia päätettiin ottaa tarkasteluun, mutta se ei liene sen jälkeen edennyt.
- Työajan lyhentäminen. Tästä teemasta kirjoittelinkin jo aikaisemmin.
- Kunnan kiinteistöjen käyttöasteen lisääminen. Esimerkiksi koulujen ilta- ja viikonloppukäyttöä tulee lisätä tarjoamalla tilaa kansalaisjärjestöjen ja yhteisöjen käyttöön.
- Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Liikenneympäristöä tulee muuttaa pyöräilyä ja kävelyä suosivaksi ja autoilua vähentäväksi esim. kaavoituksella, autokatujen muuttamisella kävely- ja pyöräilykaduiksi, yhteiskäyttöisillä pyörillä ja pyöräpysäköintiä parantamalla. Autoilua puolestaan tulee vähentää ympäristövyöhykkeillä, ruuhkamaksuilla ja vähentämällä kalliin ja suuripäästöisen autoiluinfran kuten tunneleiden rakentamista.
- Kasvisruoan lisääminen. Suositaan kouluissa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa kasvipohjaista ruokaa.
Järjestimme Riina Bhatian (vihr.) kanssa maaliskuussa yhteisen kuntavaalitapahtuman otsikolla Degrowth Helsingissä – mitä, miten ja miksi? Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja ja opin itsekin paljon uutta kohtuutalouden teemoista nimenomaan kuntapolitiikkaa ajatellen. Itselleni muistiin jatkoa ajatellen kirjasin mm. seuraavaa:
- Monikeskuksista kaupunkirakennetta tulee edistää ja kuntien välistä yhteistyötä lisätä
- Tarvitaan lisää sääntelyä!
- Kohtuutalous on yhteydessä taloudellisen eriarvoisuuden vähenemiseen.
- Kaupungin tulee tukea kestävää yrittäjyyttä.
- Kaavoituksen tulisi olla joustavampaa ja rakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen helpompaa. Tyhjät tilat pitää saada käyttöön.
- Kaupungin pitäisi tukea enemmän kestävää elämäntapaa, esimerkkinä korjauskulttuuri
- Koska kunnat ovat autonomisia, niillä on hyvät edellytykset edistää kestävyyssiirtymää.
- Normeja pitää muuttaa, kasvutavoite täytyy kyseenalaistaa!
- Tarvitaan lisää osallisuutta ja demokratiaa, esim. kaupunginosavaltuustoja
- Vaihtoehtokaavoja tulee hyödyntää osana kaavoitusprosessia.
- Kohtuutalous hyödyttää kaikkia!
Riina Bhatian kirjoitukset voitte lukea täältä.
Minua voi äänestää Helsingissä numerolla 208.
Kuva: Enna Uussalmi
Pallon kokoinen elämä 