Vaalikoneet – uhka vai mahdollisuus?

Vaalikoneista voi olla montaa mieltä. Näin ensikertalaisen ehdokkaan näkökulmasta vaalikoneiden täyttäminen on ollut suurin yksittäinen ponnistus tähän mennessä. Siihen on uponnut tunteja noin yhden työviikon verran. Onneksi tukiryhmäläiseni auttoivat ja kaikkia noin 35 tuntia ei tarvinnut yksin ahkeroida.

Kaikki kysymykset vaalikoneissa eivät ole tuntuneet Helsinkiä ajatellen kovin relevanteilta ja osa kysymyksistä tuntuu olevan vaalikoneissa vain siksi, että mediat saavat niistä raflaavaa vaalisisältöä. Kaiken kaikkiaan vaalikoneiden täyttäminen on kuitenkin ollut hyvä tapa tutustua teemoihin, joista valtuustoissa päätetään.

Vaalikoneita tekevät journalistit eivät ole tänä vuonna olleet Helsingin kysymysten kanssa ihan tehtäviensä tasalla, sillä sote-teemat on pitkälti unohdettu Helsinkiä koskevista kuntavaaliväittämistä, vaikka Helsingissä kunnanvaltuutetut päättävät myös sote-asioista. Tämä on iso epäkohta, etenkin ehdokkaille, joilla sote-teemat ovat kampanjan keskiössä, mutta myös äänestäjille, jotka eivät nyt saa niin helposti selville ehdokkaiden ja puolueiden eroja sote-kannoissa.

Kun käytät vaalikoneita, kannattaa aina lukea myös ehdokkaan perustelut. Näin ehdokkaana vaalikoneita täyttäessä kävi monestikin niin, että itse väittämän suhteen oli vaikea kallistua kumpaankaan suuntaan, mutta pyrin kuitenkin laittamaan täpän jommalle kummalle puolelle, sillä En osaa sanoa-vastaukset eivät kerro äänestäjille mitään eivätkä tee eroa ehdokkaiden välillä. Perustelut ovat kuitenkin tällaisissa kysymyksissä erityisen tärkeitä – ja voivat paljastaa, että ajattelet ehdokkaan kanssa samoin, vaikka täppä osuikin eri kohtaan janaa.

Vaikka vaalikoneet nostavat esiin vastaajan kanssa samanmielisiä ehdokkaita, on tärkeämpää katsoa, minkä puolueen kanssa ajatukset mätsäävät. Suomessa äänestetään yksittäistä ehdokasta, mutta ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle ja sitten vasta ehdokkaalle.

Mitä ajatuksia vaalikoneet herättävät? Oletko jo ehtinyt tehdä jonkun vaalikoneen? Valitsetko ehdokkaasi yleensä vaalikoneen perusteella?

Minun vaalikonevastauksia eri vaalikoneissa pääset katsomaan linkkien takaa: Helsingin Sanomat / Helsingin Uutiset / Yle / MTV / Iltalehti / Ilta-Sanomat / Nuorten vaalikone / Uskonnonvapaus-vaalikone / Metsävaalikone (linkki tulossa)

Muista äänestää ennakkoon 2.–8.4. tai vaalipäivänä 13.4.

Kuva: Enna Uussalmi

Kaupunki, jota ei ole rakennettu autojen ehdoilla

Haluan asua kaupungissa, jota ei ole rakennettu autoilun ehdoilla!

Helsingin katutilasta on varattu autoille 75 prosenttia. Autot seisovat käyttämättöminä 95 prosenttia ajasta ja silti silloinkin ne haukkaavat kohtuuttoman suuren pinta-alan kaupunkitilasta. Tämä on järjetöntä tilan haaskausta.

Pyöräilyyn ja jalankulkuun sijoittaminen maksaa itsensä takaisin kaupunkilaisten lisääntyneenä liikuntana, kohentuneena terveytenä sekä terveellisempänä asuinympäristönä. Jokainen pyöräväyliin sijoitettu euro tuottaa moninkertaisen hyödyn. Siinä missä jokainen autolla kuljettu kilometri tuottaa yhteiskunnalle haittoja 11 sentin edestä, jokainen kävelty kilometri tuottaa yhteiskunnalle hyötyä 37 senttiä ja pyöräilty kilometri 18 senttiä.

Kun monia muita eurooppalaisia pääkaupunkeja jo kehitetään autottomampaan suuntaan ja siitä on myös saatu hyviä kokemuksia, pitäisi Helsingin rohkeasti seurata esimerkkiä. Kun liikenne on pian Helsingin suurin päästölähde, on selvää, että nimenomaan liikenteen saralla tarvitaan iso loikka kohti kestävämpiä ratkaisuja. 

Jos kaupunkitilaa ei rakennettaisi autoilun ehdoilla, olisi kaupunkiympäristöä mahdollisuus suunnitella vaikkapa viihtyisyys ja luontoarvot edellä. Enemmän puita, puistoja ja muita viheralueita, vähemmän ruuhkia, saasteita ja liikenteen melua. Toivotan tervetulleeksi ympäristövyöhykkeet, ruuhkamaksut, pysäköintipaikkanormista luopumisen sekä muut keinot, joilla autoilua voidaan vähentää. Julkisesta liikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä pitää tehdä nykyistä houkuttelevampaa, jotta auto jää helpommin parkkiin tai jopa kokonaan hankkimatta ja jotta me kaikki voimme nauttia monin tavoin miellyttävämmästä Helsingistä.

Kuva: Enna Uussalmi

Miksi vasemmisto?

Kuntavaalien kolkutellessa ovelle moni äänestäjä pohtii sopivaa puoluetta ja ehdokasta, jota äänestää. Kaduilla jaetaan innokkaasti vaalimainoksia ja somessa ehdokkaat tuovat näkemyksiään ilmi. Miksi valitsin asettua vasemmiston ehdokkaaksi? Miksi Helsingissä kannattaa juuri äänestää vasemmistoa?

Vasemmiston ehdokkaan äänestäminen kuntavaaleissa Helsingissä on hyvä valinta, jos arvostat esimerkiksi seuraavia asioita:

Kohtuuhintainen asuminen

Vasemmisto ajaa lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja puuttumista keinotteluun asuntomarkkinoilla. Kaupungin omia vuokra-asuntoja lisättäisiin.
Vuokrien ja asumiskulujen jatkuvan nousun vastustaminen takaa moninaisemman Helsingin, kun myös muilla kuin rikkailla on varaa asua täällä.

Hyvät julkiset palvelut

Julkisia terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluita tulisi vahvistaa, sen sijaan, että niitä ulkoistetaan yksityisille toimijoille. Emme halua Amerikan-mallia, jossa palveluita saavat vain ne, joilla on varaa maksaa.

Koulut, varhaiskasvatus ja terveyspalvelut tarvitsevat resursseja. Käytännössä tulisi huolehtia esimerkiksi siitä, että koulujen ryhmäkokoja ei kasvateta, lapsi saa paikan lähipäiväkodista, terveyskeskuslääkäreitä on riittävästi ja mielenterveyspalveluihin pääsee kohtuullisessa ajassa.

Parempi joukkoliikenne ja kestävä kaupunkisuunnittelu

Investoinnit joukkoliikenteeseen, pyöräteihin ja kävelykeskustaan tarkoittaisivat ekologisempaa ja toimivampaa Helsinkiä meille kaikille.

Edullinen ja jossain vaiheessa maksuton, kattava joukkoliikenne tarvitaan palvelemaan kaikkia kaupunginosia. Julkinen liikenne ja panostus pyörätieverkostoon tekevät kaupungista saavutettavamman. Lisäksi yksityisautoilun vähentyessä ympäristö kiittää. 

Reilu työelämä ja työllisyyspolitiikka

Kuntapolitiikkaan tarvitaan päättäjiä, jotka ajavat työntekijöiden oikeuksia, parempia työehtoja ja reilumpaa palkkausta.

Helsingin kaupunki on merkittävä työnantaja ja voi olla esimerkkinä myös muille työnantajille. Merkittävä vaikutus olisi esimerkiksi panostaminen julkisiin palveluihin ja matalapalkka-alojen palkankorotukset.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Vasemmisto korostaa politiikassaan feminismiä, antirasismia ja vähemmistöjen oikeuksia. Näin varmistetaan, että Helsinki on hyvä paikka kaikille asukkaille.

Feministinen politiikka edistää sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. On hyvä muistaa, että kun kaupunki on saavutettava ja turvallinen vähemmistöille, se on sitä kaikille.

Ilmasto- ja ympäristötoimet

Vasemmisto pyrkii vauhdittamaan hiilineutraaliutta, edistämään uusiutuvan energian käyttöä ja vähentämään liikenteen päästöjä. Helsingillä on hyvät edellytykset edistää esimerkiksi vihreää siirtymää ja kiertotalouden valtavirtaistumista. Vasemmisto edistää julkisten ruokailujen kasvipohjaisuuden lisäämistä.

Rakentamisessa ja liikenteessä tulee aktiivisesti edistää uusiutuvan energian käyttöä. Vihreät kaupunkitilat lisäävät viihtyisyyttä ja ovat keino varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan lämpötilan nousuun. Helsinki ja sen asukkaat tarvitsevat lisää puita, puistoja ja viheralueita, vähemmän rakentamisen tieltä kaadettuja metsiä.

Vasemmistoliitto edustaa Helsingissä politiikkaa, jossa korostetaan reiluutta, yhdenvertaisuutta ja ekologisuutta – sekä vahvaa julkista sektoria, joka takaa hyvän elämän kaikille, ei vain harvoille. Tähän missioon minun on helppo yhtyä!

Kuva: Minna Majaniemi

Kun maailma kulkee väärään suuntaan

YK:n kestävän kehityksen ohjelma tähtää rauhaan ja hyvinvointiin niin ihmisten kuin koko maapallon tasolla vuoteen 2030 mennessä. Nyt Yhdysvallat on sitä mieltä, että YK:n ohjelma on ristiriidassa Yhdysvaltain etujen ja oikeuksien kanssa. YK:n tavoitteena on ollut esimerkiksi poistaa maailmasta nälkä ja köyhyys, järjestää kaikille terveydenhoito ja koulutus, pääsy puhtaaseen veteen sekä edulliseen ja puhtaaseen energiaan. Lisäksi YK on halunnut edistää mm. kulutuksen vastuullisuutta, ilmaston ja luonnon suojelua sekä vahvaa oikeusjärjestelmää. (Yle 8.3.)

Rehellisesti sanottuna en ole eläissäni ollut niin huolissani maailman menosta kuin juuri nyt. Olen kauhuissani siitä, miten itsekkäät, ahneet ja piittaamattomat ihmiset tätä maailmaa johtavat. 

Eivätkä valitettavasti vain tätä maailmaa vaan myös tätä maata. Se, mitä tapahtuu Yhdysvalloissa, voi tapahtua myös muualla, myös meillä. Suomessa on äärioikeistolainen hallitus, ja moni Suomen oikeistopoliitikoista avoimesti ihailee trumpilaisuutta. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys ei merkitse enää juuri mitään, sen on osoittanut mm. käännytyslaki ja vankkumaton tuki kansanmurhalle.

Nyt Eurooppa valmistautuu sotaan ja hamuaa ydinaseita. Euroopan puolustusmenoihin ollaan valmiita tuosta noin vaan laittamaan satoja miljardeja lisää – summia, joita ilmastokriisin hillitsemiseksi on turha haaveillakaan. Pääministerimme näkee aseteollisuuden ja Suomen aseviennin “huikeana talouskasvun mahdollisuutena”.

Mutta kun oikeistolaiset arvot nousevat, nousee myös vastarinta! Toivon, että säkään et vaivu apatiaan ja alistu kaikkeen tähän kamalaan. Nyt ei myöskään ole aika kääntyä sisäänpäin ja tuijottaa omaa napaa. Hesarin vaalikoneessa on väittämä “Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle”. Olen väittämästä täysin eri mieltä. Elämme globaalissa, yhteenkietoutuneiden ongelmien ja mahdollisuuksien maailmassa, jossa yhteinen etu on tärkeämpi kuin Suomen oma etu. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu ei vie meitä kohti globaalien monikriisien ratkaisua, päinvastoin. No one of us can be free until everybody is free! 💪🏻 Jatkakaamme taistelua paremman maailman puolesta! 💪🏻

Maailma tarvitsee lisää feminismiä

Naisten oikeuksia vastaan hyökätään maailmanlaajuisesti. Näin toteaa YK:n pääsihteeri António Guterres. Yle uutisoi 6.3. YK:n raportista, josta selviää, että naisten oikeudet taantuivat viime vuonna lähes neljäsosassa maailman maista. Syitä ovat mm. ilmaston kuumeneminen ja demokratian heikkeneminen.

On todella huolestuttavaa, kuinka väärään suuntaan olemme monella osa-alueella kulkemassa. Kehityskulku ei ole tiedostamatonta lipsumista vaan täysin tietoista demokraattisten oikeuksien heikentämistä ja tasa-arvon murentamista. Valitettavasti myös naisviha on muuttunut monin paikoin yleisesti hyväksytyksi.

Keinoja parantaa tasa-arvoa onneksi on. Esimerkiksi investoinnit köyhyyden lievittämiseen (haloo, hallitus! 😠) sekä sukupuolittuneen väkivallan vastaiset toimet parantavat naisten asemaa.

Yksi keskeinen toimi on julkiseen toimintaan osallistumisen lisääminen. Miehet ovat päätöksenteossa yhä yliedustettuina. Suomessa viime kuntavaaleissa naisten osuus kaikista kunnanvaltuutetuista ylitti ensimmäistä kertaa 40 prosentin rajapyykin. Helsingissä tosin tilanne on parempi ja naisia on valtuutetuista 56 prosenttia. Tasa-arvosyistä oma periaatteeni on aina ollut äänestää muuta kuin miestä. Kenelle tahansa annatkin äänesi, varmista, että hän on feministi.

Naisten päivälle ja viikolle on näinä aikoina tarvetta enemmän kuin pitkään aikaan. Muistetaan, että saavutetutkaan edut eivät ole itsestäänselvyys tai ikuisesti pysyviä, ellemme ole valmiita puolustamaan niitä aktiivisesti. Näillä puheilla lisää feminismiä politiikkaan ja maailmaan, kiitos!

Hyvä kaupunki pitää lapsistaan huolta

Yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on pitää huolta heikommassa asemassa olevista. Demokratian kannalta lapset ja nuoret ovat heikommassa asemassa, sillä heidän äänensä ei suoraan kuulu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyn vastaukset vuodelta 2024 osoittavat, että 50% kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista on huolissaan tulevaisuudesta. Vastauksissa huolenaiheina nousevat esiin muun muassa opiskelu ja työllistyminen, ilmastonmuutos sekä lasten ja nuorten heikentynyt mielenterveys. (Pelastakaa Lapset, 2024.)

Lasten ja nuorten edusta on helppo puhua – kukapa ei haluaisi hyvää lapsille ja nuorille. Siinä missä puhe on halpaa, teot ovat kalliita. Oikeisto puolustaa kurjistamispolitiikkaansa lasten ja nuorten edulla, mikä on täyttä sumutusta. Yhdenkään lapsen tai nuoren etu ei ole se, että heidän hyvinvointiaan heikennetään leikkaamalla esimerkiksi koulutuksesta tai perheiden toimeentulosta tai tekemällä lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa. Nykyhetken kurjistamista ei voi perustella tulevaisuuden lasten ja nuorten tai tulevien aikuisten edulla. Lapsi tai nuori, joka nyt sysätään köyhyyteen ja huono-osaisuuteen, ei saa eväitä hyvinvoivaan aikuisuuteen. 

Lasten ja nuorten etua ajetaan parhaiten kuuntelemalla lapsia ja nuoria. Turvallinen arki rakentuu toimivista peruspalveluista ja riittävän varhaisesta tuesta, jotka ehkäisevät ongelmien syventymistä ja tarvetta kalliimmille erityistason palveluille. On tärkeää, että neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa on tarpeeksi osaavia ammattilaisia kulkemassa lasten, nuorten ja perheiden rinnalla ja vastaamassa heidän tarpeisiinsa. Kun peruspalvelut eivät riitä, on perheiden saatava matalalla kynnyksellä tarpeeksi tiivistä tukea esimerkiksi perheneuvolasta, kotipalvelusta tai sosiaaliohjauksesta. Kun peruspalvelut toimivat hyvin, resurssit pystytään kohdentamaan paremmin erityispalveluissa, kuten lastenpsykiatriassa ja lastensuojelussa. 

Lasten ja nuorten tukeminen turvaamalla toimivat peruspalvelut on paitsi inhimillisesti ja eettisesti oikein, myös taloudellisesti kestävää. Lastensuojelun Keskusliiton mukaan neljä ja puoli kuukautta erityistason lastensuojelulaitoksessa vastaa kustannuksiltaan varhaista suhdeperustaista tukea jopa 12 vuodeksi (Lastensuojelun Keskusliitto, 2025). Merkityksellinen osa lasten ja nuorten kasvun tukemista on vanhempien kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistamalla myös aikuisille riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut ja kohtuullinen toimeentulo. Kun vanhemmat voivat hyvin, he voivat tarjota lapsilleen tasapainoisen kasvuympäristön.

Sitoudun omassa vaalityössäni Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjan tavoitteisiin ja haluan huomioida lapset ja nuoret olennaisena osana paikallistason päätöksentekoa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden kannalta merkityksellinen ryhmä, ja siksi heidän hyvinvointiinsa panostaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Lastensuojelun Keskusliitto, Anna ääni lapselle -kampanja, https://www.lskl.fi/aanilapselle/materiaalit-alue-ja-kuntavaaleihin-2025/
Pelastakaa Lapset ry, Lapsen ääni 2024 -kysely, https://www.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2024/10/pelastakaa_lapset_lapsen_aani_2024_fi.pdf

Joukkoruokailujen kasvipohjaisuudella monia etuja

Tällä viikolla Atria totesi tulosjulkistuksensa yhteydessä, että uudet ravitsemussuositukset ovat riski heidän liiketoiminnalleen. Keskustalaiset kansanedustajat puolestaan pillastuivat, kun sosiaali- ja terveysministeriön uudet toimenpidesuositukset huomioivat ravitsemussuositukset.

Muistutetaanpa tähän väliin: tutkittu tieto ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Tieteelliseen tietoon pohjautuvien ravitsemussuositusten tietysti tuleekin ohjata julkisten ruokapalvelujen toteuttamista. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tämä tieto kuitenkin ilahdutti minua tavattoman paljon. On liian harvinaista, että poliittisia päätöksiä tehdään tutkimustietoon nojaten.

Kaikille tieteelliseen tietoon luottaville pitäisi olla itsestäänselvyys, että luontokadon ja ilmastokriisin yhä pahentuessa meidän on siirryttävä kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota. Emme voi takertua mielitekoihimme ja jäädä itkemään lihaleikkeleiden perään elinolosuhteidemme romahtaessa.

Kun suomalaiset yhä edelleen – pikkulapsia myöten – syövät aivan liikaa eläinperäisiä tuotteita, on selvää, että kasvipohjaisuutta tulee joukkoruokailuissa lisätä tuntuvasti. Suurin hyöty kasvisruoan lisäämisessä saavutetaan lasten keskuudessa. Ruokatottumukset syntyvät lapsuudessa, joten mitä aikaisemmin lapset tottuvat hyvänmakuiseen ja monipuoliseen kasvisruokaan, sitä todennäköisemmin kasvisvoittoinen ruoka maistuu läpi elämän. Kasvisruoan pitää olla tulevaisuudessa normi eikä erikoisuus ja sitä Helsinki voi olla edistämässä.

Lihasta luopumalla kaupunki myös säästää rahaa. Puolet parempaa -kampanjan teettämän selvityksen mukaan 30 000 asukkaan kunta voisi säästää vuodessa 240 000 euroa puolittamalla lihatuotteiden käytön. Kokonaan lihasta luopumalla ja Helsingin kokoisessa kaupungissa säästöt olisivat vieläkin suuremmat.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä yhden suomalaisen keskivertoruokavalio vaatii vuosittain noin 80 eläimen hengen. Kasvipohjaistamalla joukkoruokailua saamme tuon luvun laskuun ja olemme rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa aivan kaikille, myös muunlajisille eläimille.

Kuva: Enna Uussalmi

Pallon kokoista päätöksentekoa

Helsinki ja maailma tarvitsee PALLON KOKOISTA PÄÄTÖKSENTEKOA – mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Minulle pallon kokoinen elämä tarkoittaa elämäntapaa, joka mahtuu maapallon rajoihin. Elämäntavan ilmasto- ja luontovaikutuksissa huomioidaan maapallon rajat ja sovitetaan omat päästöt ja luontojalanjälki niihin sopivaksi. Se tarkoittaa myös oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta, joka ulottuu kaikkiin eläimiin ja ihmisiin, lähellä ja kaukana. Pallon kokoista päätöksentekoa -vaalisloganiani avaan alla pääteemojeni kautta.

Helsinkiläisten hiilijalanjälki kestäväksi

Helsinkiläisen asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat vielä kaukana vuoden 2030 tavoitehiilijalanjäljestä, 2,5 tonnista. Viimeisimmän tiedon mukaan helsinkiläisen päästöt ovat 8,5 tonnia (Syke, 2024, tiedot vuodelta 2019). Helsinki voi vaikuttaa asukkaidensa päästöihin mm. kestävällä energiantuotannolla, edistämällä joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä siirtymällä kohti kasvipohjaisuutta kaikissa julkisissa ruokapalveluissa. Keksittekö keinoja, miten Helsinki voisi pienentää asukkaidensa tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyviä päästöjä? Tai kirittää myös kotona syödyn ruoan kasvipohjaisuutta?

Jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä priorisoitava

Mitä harvempi helsinkiläinen omistaa auton, sen parempi. Jotta kaupungissa pärjää ilman autoa, täytyy jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin panostaa ympäri vuoden. Joukkoliikenne pitää olla kaikkia asuinalueita mahdollisimman hyvin palvelevaa ja hinnaltaan kaikkien saavutettavissa. Helsingin vasemmiston pitkän aikavälin tavoitteena on maksuton joukkoliikenne. Autojen väheneminen vapauttaa teiltä ja parkkipaikoilta lisää tilaa sekä kestävämmille liikennemuodoille että luonnolle. 

Helsinkiläisten lähimetsät säilytettävä

Luonnolle ja kaupunkilaisille elintärkeitä lähimetsiä ei saa enää hävittää rakentamisen tieltä. Lähimetsät ylläpitävät kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia ja auttavat sopeutumaan kuumenevaan ilmastoon. Luontokato on pysäytettävä ja Helsinki voi ja sen pitää tehdä osansa tavoitteen eteen. Jos kaupungin täytyy kasvaa, parempi suunta on ylöspäin kuin metsien päälle. Myös vajaakäytöllä olevia toimistorakennuksia tai teollisuusalueita voidaan muuttaa asuinkäyttöön / asuinalueiksi. 

Oikeudenmukainen Helsinki kaikille

Asukkaistaan välittävä kaupunki ehkäisee syrjäytymistä, on vähemmistöjen puolella ja pitää huolta lapsista ja nuorista. Vammais-, mielenterveys- ja päihdepalvelut on oltava kunnossa. Maahanmuuttajat on huomioitava kaikessa kaupungin palvelutarjonnassa. Laadukasta varhaiskasvatusta pitää tarjota inhimillisen kokoisissa yksiköissä eikä kasvatuksesta tai koulutuksesta pidä leikata vaan niihin on päinvastoin panostettava. Lastensuojeluun, oppilashuoltoon, erityisopetukseen ja nuorisotyöhön on ohjattava riittävästi resursseja. Kasvipohjaista ruokavaliota edistämällä Helsinki edistää myös eläinten oikeuksia. Oikeudenmukaisuuden tarkastelu pitää ulottaa myös Helsingin ja maamme rajojen ulkopuolelle ulottuviin ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin. 

Puuttuiko teemoista jotain tärkeää? Mikä muu asia on Helsingissä pielessä tai mitä pitäisi tehdä, jotta Helsinki voisi olla “pallon kokoinen”?

Ei koskaan enää – ja siltikin taas

Tänään vietetään holokaustin uhrien muistopäivää. Päivä tunnettiin aiemmin Suomessa nimellä vainojen uhrien muistopäivä, mutta Orpon hallituksen toimesta nimi viime vuonna muutettiin. Holokaustilla on meillä totuttu viittaamaan nimenomaan natsi-Saksan toteuttamiin juutalaisvainoihin ja siihen vainojen uhrien muistopäivän uusi nimi varmasti monen suomalaisen mielessä nyt assosioituu. Siksi on tärkeää muistaa, että holokausti ei ole vain yksi tapahtuma jossain menneisyydessä vaan vainoja on muitakin eivätkä ne valitettavasti ole vain historiaa.

Samaan aikaan, kun menneiden vainojen uhreja muistetaan ja surraan, on tärkeintä muistaa holokaustin keskeisin oppi: ei koskaan enää. Ei koskaan enää -lupauksen täytyy koskea aivan kaikkia ihmisryhmiä, kaikkia kansoja, kaikkien uskontojen edustajia.

Maamme nykyinen hallitus on jo lähes 16 kuukauden ajan katsonut läpi sormiensa Gazassa tapahtuvaa kansanmurhaa. Sille on annettu Suomen siunaus ja tuki diplomaattisten suhteiden ylläpitämisen ja asekauppojen sekä kauppasuhteiden jatkumisen kautta. Vaikka tulitauko on voimassa, israelin toteuttama, USAn mahdollistama ja EU:n hyväksymä palestiinalaisiin kohdistuva etninen puhdistus jatkuu (eikä se tulitaukokaan ole israelin puolelta pitänyt 😞).

Tänäänkin on hyvä päivä allekirjoittaa Laki särmään -kansalaisaloite ja laittaa sähköpostia kansanedustajille.

Jos näet tänään jonkun päättäjän kunnioittavan holokaustin uhrien muistopäivää, kysy, vastustaako hän kaikkia vainoja. Mikäli ei, on selvää, että hänelle ihmisoikeuksista puhuminen ei merkitse muuta kuin moraaliposeerausta. Ihmisoikeudet ovat yhtäläisiä: joko olet kaikkien ihmisten oikeuksien puolella tai sitten haluat vain puolustaa omia etuoikeuksiasi.

Äärioikeiston poliittinen vastavoima löytyy vasemmalta

Kun uutiset meinaavat lamauttaa ja ahdistaa, on aika pistää vastaan. Trumpin valinta vei Yhdysvallat hetkessä monta harppausta oikealle eikä paremmin mene Euroopassakaan. EPP eli EU:n tällä hetkellä vaikuttavin poliittinen ryhmittymä haluaa peruuttaa ilmasto- ja vastuullisuustoimissa. Suomalaisista puolueista EPP:hen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit. Suomessa sinimusta hallitus on jo osoittanut olevansa vain himpun verran laimeampi versio trumppilaisesta politiikasta. Orpo & Purra kumppaneineen ei kuuntele tiedettä ja on teoillaan ja tekemättä jättämisillään osoittanut, ettei ilmasto ja luonto ole sen prioriteettilistalla edes TOP20:ssä. 

Trumpin valtaanpääsy onnistui pelottelemalla wokella ja pelaamalla ihmisiä toisiaan vastaan. Trumpin politiikka on rikkaiden edun ajamista, kansan kustannuksella. Palkat, työehdot, terveydenhoito, ihmisoikeudet… ne kaikki tulevat heikkenemään samaan aikaan, kun ultrarikkaat käärivät yhä enemmän voittoja. Kun Trump irtautuu Pariisin sopimuksesta, se on samalla hyökkäys tiedemaailmaa ja ilmastoliikettä vastaan. Ilmastopolitiikka ei oikeistolla linkity planeetan realiteetteihin ja fysiikan lainalaisuuksiin vaan se on pelkkää identiteettipolitiikkaa. Ilmastotoimia vastustamalla voidaan turvata fossiilikapitalismin jatkuminen ja varmistaa, että rikkaat pääsevät rikastumaan entisestään.

Ja vaikka kuinka tekisi mieli ajatella, että Trump nyt on vaan Trump eikä Suomi ole Amerikka, niin oikeisto tekee tasan samaa Suomessa, EU:ssa ja kaikkialla länsimaissa. Suomessa kokoomusoikeisto, jota joskus sivistysporvareiksikin kutsuttiin, on liittoutunut rasistisen oikeiston kanssa hyläten ihmisoikeudet. Orpon hallitus seuraa Amerikan isoveljen askelmerkkejä: luonto- ja ilmastopaneelin lakkauttaminen, varojen siirtäminen yksityiseen terveydenhuoltoon, lakko-oikeuden rajaaminen. Nimellisesti oikeiston poliittiset toimet tehdään talouden parantamiseksi. Mutta taloudesta puhuessaan oikeisto tarkoittaa rikkaiden varallisuuden kartuttamista muiden kustannuksella. 

Tälle kaikelle on onneksi olemassa vastavoima. Vasemmisto puolustaa ympäristöä, koska me elämme siinä ja siitä. Koska otamme tieteen vakavasti, tiedämme, että ympäristökriiseillä on tuhoisat seuraukset. Fossiilikapitalismin jatkaminen hyödyttää vain pientä etuoikeutettua vähemmistöä. 

Vasemmisto puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Työllä pitää tulla toimeen eikä palkkatyö saa polttaa ihmistä loppuun. Työehtojen heikentäminen hyödyttää ainoastaan pientä etuoikeutettua vähemmistöä. 

Vasemmisto puolustaa vähemmistöjä. Kaikilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet. Näitä oikeuksia oikeisto haluaa kaventaa, mutta me emme anna periksi. Me seisomme ympäristön, työntekijöiden oikeuksien ja vähemmistöjen puolella, vasemmalla, oikeistoa vastaan. Näytetään yhdessä, että olemme saaneet oikeistolaisesta kurjistamispolitiikasta tarpeeksemme. 

Kampanjaani voi tukea täällä sekä seuraamalla minua somekanavissani Instagramissa, Facebookissa ja TikTokissa.

Kuva: Enna Uussalmi