Mikä on luonnon hinta?

Tällä viikolla julkaistiin Cambridgen yliopiston taloustieteen professorin Partha Dasguptan jättiraportti talouden ja luonnon monimuotoisuuden suhteesta. Tiivistetysti raportin viesti on, että ihmiskunta pitää nähdä osana luontoa ja luonnon käytölle pitää asettaa hintalappu.

Koska yhteiskuntajärjestelmämme rakentuu rahan ympärille ja käytännössä taloudellisuus ja tuottavuus on kaiken mittari, on ymmärrettävää, että ekokriisejäkin yritetään ratkoa talouden kautta. Olen samaa mieltä, että luonnonvarojen hyödyntämiselle ja erityisesti ympäristön tuhoamiselle täytyy asettaa hintalappu. Mutta mikä on tarpeeksi korkea summa?

Mikä on sulavan ikiroudan hinta? Paljonko maksaa hehtaari nousevan merenpinnan alle peittyvää rannikkokaistaletta? Mitä maksaa 90-prosenttisesti kuollut koralliriutta, entä 100-prosenttisesti tuhoutunut? Minkä arvoinen on kalaverkkoihin kuollut saimaannorppa, kotimetsänsä menettänyt hömötiainen, emonsa menettänyt supikoirapentue? Mikä hintalappu laitetaan elintärkeille pölyttäjille? Mikä on mikroskooppisen pienen viruksen hinta, kun se laittaa koko ihmiskunnan polvilleen? Mitä maksaa pilaantunut pohjavesi, rehevöitynyt lampi, metsäpalossa kärventynyt koala, sukupuuttoon kuollut kovakuoriaislaji, rannalle ajelehtinut valas vatsa täynnä muovia? Entä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava määrä ilmansaasteita, sulava mannerjää, palava sademetsä?

Mitä maksaa puhdas juomavesi, ravinteikas maaperä, luminen talvi? Mitä maksaa suru kaadetusta puusta, iäksi hävitetystä lähimetsästä? Minkä arvoinen on sininen taivas, välkehtivä meri, mustarastaan laulu, lumihankeen hyppäävän lapsen nauru? Paljonko maksaa tuulen humina puiden latvoissa, metsämansikan tuoksu, käen kukunta ja palokärjen nakutus? Kevätauringon ensimmäiset lämmittävät säteet, poskea puraiseva pakkanen, pulahdus mökkijärveen saunan laiturilta?

Ihminen ja luonto on väärin sanottu. Luonto voi olla olemassa ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa. Siksi voikin olla vaarallista, jos luonto nähdään hintalapun myötä kauppatavarana. Luonto on meidän tärkein pääomamme, jolle kaikki muu pääoma on alisteista. Miten mikään hintalappu voisi olla tarpeeksi jollekin, jota ei voi rahassa mitata?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s