(Melkein) kaikki kestovaipoista – 8+14 kysymystä ja vastausta

Tätä kirjoitusta suunnitellessa kyselin Instagramissa, mitä haluatte tietää kestovaipoista.

“Kaiken, koska jos koskaan ikinä meille tulee lapsi, haluan kestoilla!”

Eli saamanne pitää! Yritän tässä kirjoituksessa vastata kaikkiin esittämiinne kysymyksiin parhaan kykyni mukaan, omien kokemusteni pohjalta. Kaikki vastaukset eivät siis ole mitään yleispäteviä ohjeita vaan ennemminkin kertomus siitä, miten meidän perheessä ollaan saatu kestoilu toimimaan. Luvassa 8+14 kysymystä ja vastausta kestovaipoista.

Aloitetaan aloittelijan peruskysymyksistä.

  1. Mitä käytännössä pitää hankkia, jos haluaa aloittaa kestovaippojen käytön? 

Kun me päätimme jo ennen esikoisen syntymää, että tulemme käyttämään hänellä kestovaippoja, aloitin vaippoihin tutustumisen Facebookissa. Hyvä ryhmä, jossa voi lukea aiheeseen liittyviä keskusteluja ja kysellä itse apua, on Kestovaippakirppis ja –tuki (Kodin kestot ry). Sanastoon ja vaippojen käyttöön voi perehtyä myös Kodin kestojen YouTube-kanavalla tai IG-tilillä – mikä vain itselle tuntuu luontevimmalta tavalta. Myös Vaippavinkit-tilillä on hyviä, selkeitä tietoiskuja. 

Mutta siis vastaus kysymykseen, mitä me käytännössä hankimme, oli Ikea-kassillinen taskuvaippoja ja imuja kahdelta eri henkilöltä siten, että laitoin ostoilmoituksen paikalliseen Facebookin kirppisryhmään. Sieltä minulle tarjottiin useampiakin vaippasettejä, joista ostin sellaiset, missä tuli mukana myös imut ja useampia erilaisia vaippoja. Näin päästiin kokeilemaan eri mallisia vaippoja tarra- ja nepparikiinnityksellä. Myyjältä oli myös kätevä pyytää vaippojen noudon yhteydessä pieni perehdytys kestovaippoihin. En muista, kuinka monta vaippaa aluksi ostettiin, mutta veikkaan, että niitä oli 20–30 kappaletta + iso läjä erilaisia imuja. Ostimme alkuun sekä newborn- että S-kokoa, ehkä myös one size-vaippoja. Jotkut ovat sitä mieltä, että taskuvaipat eivät toimi pienellä vauvalla vaan esimerkiksi harsot ja kuoret ovat parempia, mutta meillä pienimmät taskut (esim. äitiyspakkauksessa muinoin ollut oranssi TotsBots) ovat toimineet hyvin alusta asti molemmilla lapsilla. Esikoisen kanssa en tajunnut villahousujen ideaa, mutta nyt toisen vauvan kohdalla hankin muutamat ja ne on ihan parhaat! Kun villahousut vetäisee vaipan päälle, ne nappaa mahdollisen pienen kosteuden, jos vaippa päästää aavistuksen pissaa imujen kastuessa vaipan reunan yli tai läpi. Koska villa puhdistaa itse itsensä, ei niitä tarvitse pestä pienen pissakosteuden jälkeen. Kuivatus ja tuuletus riittää. Kun villahousuihin on joskus tullut vähän kakkaosumaa, ollaan pesaistu ne käsin marseillesaippualla. Villahousuille kannattaa aika ajoin tehdä lanoliinituskäsittely, joka auttaa kosteudensitomiskykyä palautumaan. Riisipaperia sain jonkun ostamani vaippasetin mukana, mutta sen funktiota en tajunnut. Harsoja moni kehuu vaipatuksessa ja ne ovat ainakin halpoja hankkia. Itselle toimivat jutut löytyy tässäkin hommassa kokeilemalla. Se, mikä jollakin toisella toimii loistavasti, ei välttämättä toisella toimi ollenkaan. Niin vauvat kuin aikusetkin ovat erilaisia.

  1. Mistä kestovaippoja voi hankkia?

Kuten yllä jo kerroin, Facebook-kirppikset olen itse todennut superkäteviksi. Joko kestovaippoihin keskittynyt ryhmä tai sitten ihan normikirppisryhmä omalla asuinalueella. Netistä voi myös ostaa käytettyjä vaippoja esimerkiksi Babydotin second hand -vaippakaupasta. Usein vaippoja on myynnissä myös lastenvaatekirppiksillä ja kierrätysmyymälöissä kuten Fidalla ja SPR:n Kontissa. Mutta jos haluaa päästä helpolla ja ostaa isomman setin yhdestä paikasta, niin silloin kannattaa kääntyä Facebookin puoleen. Ihan huippu ryhmä on Kestovaipat ja kantovälineet kiertoon Osta Myy Vaihda, vaikka saatatkin hieman ihmetellä, miksi ryhmässä jutellaan ihan kaikesta muusta kuin kestovaipoista ja kantovälineistä. Tiedostoista ja albumeista löytyy kuitenkin ne vaippajututkin – kaiken muun hyödyllisen ja hyödyttömän keskustelun ohella. 😉 Myös Torin valikoimat kannattaa katsastaa.

Monilla paikkakunnilla toimii kestovaippalainaamoja, joiden olemassaoloa kannattaa hyödyntää vaippataipaleen alussa. Lainaamosta saa lainata ison vaippapaketin erilaisia vaippoja kokeilukäyttöön muutamalla eurolla. Kokeilun jälkeen on helpompi todeta, mitkä vaipat toimivat käytännössä omalle lapselle parhaiten ja ostaa sitten omaksi toimivimmiksi todettuja vaippoja hutiostot välttäen.

Jos haluaa ostaa uusia vaippoja, löytyy kotimaisiakin valmistajia vaikka millä mitalla, merkkeinä mm. Nalle, Onnikas, Hahtuvahullu, Myllymuksut, Tirsokas, Jadena, Sampsukka, Kanto, Hilivinksis, Ronja & Roope ja Mannamaa.

  1. Montako kestovaippaa pitäisi lasta varten varata?

Riippuu, kuinka usein vauva kakkaa ja kuinka usein haluaa pyykätä. Meillä pesuväli on 3–4 päivää ja vastikään siirryimme käyttämään kestovaippoja myös öisin. Meillä vaipat pestään, kun kaksi kymmenen litran ämpäriä on täyttynyt likaisista vaipoista ja pesun jälkeen olen laskenut, että vaippoja on ollut pyykissä suunnilleen 20 kappaletta. Vaippoja kuluu vuorokaudessa yleensä 5–6 kappaletta. Vaippoja on aina vielä jonkin verran puhtaana siinä vaiheessa, kun vaippapyykki pyörii eli sanoisin, että täyskestoilussa pärjää erittäin hyvin reilu 20 vaipalla. Meillä vaipanvaihtorytmi on sellainen, että vaippa vaihdetaan vauvan hereilläoloaikana yhden kerran, ellei satu tulemaan kakkaa aikaisemmin. Yhdellä vaipalla pärjää oikein hyvin pitkätkin päikkärit. Yökestoilussa vähän jännitti etukäteen, herääkö vauva kesken yön pissalammikosta, mutta vaipat on pitäneet villahousujen kanssa öisinkin pissat ongelmitta sisällään. Isommalla vauvalla ja taaperolla tulee isompia pissoja, joten silloin voi olla, että vaippaa joutuu vaihtamaan useammin, esimerkiksi parin tunnin välein. Villahousut kyllä pelastaa varmasti silloinkin paljon. Tykkään itse, että vaippoja on niin paljon, että voi aina pestä täysiä koneellisia. Siksi en oikein tiedä, miten hyvin käytännössä toimisi, jos käyttäisi vaikka vain yhden kestovaipan silloin tällöin. Mutta varmaan sekin voi toimia, kun vaan keksii omassa arjessa toimivan käytännön!

Vaippasulkeiset!
  1. Miten säilytät likaisia vaippoja? Kestovaipat varmaan haisevat, joten miten säilytät ennen pesua? Ällöttää myös ajatus, että paska pyörii siellä pesukoneessa. 

On hyvin tavallinen oletus, että vaipat haisisivat kovasti. Mielestäni kestovaipat haisevat likaisina paljon, paljon vähemmän kuin tavallinen kertseille käytetty vaipparoskis. Myöskään päällä oleva pissavaippa ei ala haista sellaiselle kemikaaliselle pissavaipalle, jolle kertakäyttövaipat haisevat heti yhden pissan jälkeen. Vauvan maitokakat eivät vielä pahemmin haise ja me huuhtaistaan vaipasta irtonaiset kakat pois ennen ämpäriin heittämistä. Kiinteitä ruokia syövän vauvan kakka alkaa haisemaan jo hiukan enemmän, mutta kakat kipataan vaipasta pönttöön ja vaippa huuhdellaan käsisuihkulla/hanan alla. Kai tiesit, että kertsivaipastakin irtonainen kakka pitäisi heittää pönttöön?! Kun pissat muuttuu isommalla lapsella haisevammiksi, niin kannellisessa säilytysastiassa hajut pysyvät astian sisäpuolella. 

Säilytystapoja likaisille vaipoille on monia. Moni säilyttää likavaipat ilmavasti ämpärin reunoilla tai mustekalakuivatustelineessä roikkuen. Minä en halua, että likavaipat lojuvat tilaa vievästi ja rumasti ympäri kylpyhuonetta. Meillä on säilytysastioina toiminut kaksi ihan tavallista kymmenen litran ämpäriä. Ämpärit pidetään päällekkäin niin, että kansi on alemman ämpärin päällä, jolloin päällimmäiseen avonaiseen ämpäriin voi kätevästi heittää vaipat ja imut kantta nostamatta. Kun ensimmäinen ämpäri täyttyy, siihen kansi päälle ja se siirretään alimmaiseksi. Monesti varoitellaan, että vaipat saattavat homehtua tällaisessa säilytyksessä, mutta reilun kahden vuoden kokemuksella ei näin ole kertaakaan käynyt. En siis pidä homehtumista kovin potentiaalisena uhkana märkäsäilytyksessäkään.

  1. Kakkavaippojen liotuksen työmäärä? Huuhtelu ja liotus moneen kertaan? Haju? Hygienia?

Me heitetään imut vaipan sisältä sellaisenaan ämpäriin, huuhtelematta. Isomman lapsen kanssa huuhtaistiin jossain vaiheessa myös pissavaipat, kun ammoniakkinen haju oli muuten säilytyksen aikana niin voimakas. Mutta pienen vauvan kanssa huuhdellaan vaan kakat vaipoista pois, ihan lavuaarissa, hankaamalla vaipan sisäpintoja vastakkain. Kädellä kakkaa ei siis tarvitse hieroa, jos sitä pelkää. Enemmän kakan kanssa joutuukin olla kosketuksissa ihan sitä vauvan pyllyä pestessä. Alkuun laitettiin sappisaippuaa kakkavaippoihin tahrojen poistamiseksi, mutta sitten luovuttiin siitäkin ylimääräisestä työvaiheesta. Jos vaippoihin jää tahroja (harvoin jää), ne voi kesällä haalistaa auringon valolla. Maitokakkoja ei ole pakko pestä vaipoista pois käsin vaan voi käyttää myös pesukoneen esihuuhteluohjelmaa. Mutta mun mielestä on kivempi, että irtonaista kakkaa ei mene pesukoneeseen. Kakkatahrat on asia erikseen ja niitähän on ihan vauvan vaatteissakin silloin tällöin. Ja vanhempien vaatteissa myös. 

  1. Pesetkö kestovaipat muun pyykin joukossa vai vaipat aina erikseen?

Me pesemme vaippojen kanssa usein koko perheen alushousut ja sukat tai muuta kuudessakympissä pestävää pyykkiä. Jonkun mielestä ällöttävää, mutta hei, sen koneen tehtävähän on pestä pyykit puhtaiksi! Eli ihan sama, vaikka koneeseen menisi vaippapyykin kanssa muutakin pyykkiä. Puhtaina ne sieltä ulos tulee tai jos ei tule, niin pesukoneessa on vikaa. Vaippojen kanssa voi siis oikein hyvin pestä muutakin pyykkiä samassa koneellisessa.

  1. Miten ohivuodot kestovaipoissa estetään, paitsi vaihtamalla vaippaa useammin kuin kertsiä?

Vaippaa ei tarvitse vaihtaa välttämättä sen useammin kuin kertsiäkään, jos vaan imut ja istuvuus on kunnossa. Myös villahousut vaipan päällä auttaa paljon. Yökestoilu jännitti alkuun, mutta hyvin ollaan pärjätty jopa 12-tuntiset yöunetkin kestovaipalla.

  1. Onnistuuko käyttö, jos on pieni koti, esim. minikylppäri ja vähän tilaa kuivata?

Jos kotona mahtuu hoitamaan muun pyykkihuollon, niin myös kestovaippojen huolto pyykkäyksineen ja kuivattamisineen onnistuu. Kaksi ämpäriä päällekkäin ei vie paljoa tilaa. Yksi vaihtoehto on myös iso PUL-pussi (kosteudenpitävä vaippojen säilytyspussi), joka voi roikkua esimerkiksi altaan sivussa tai suihkun hanassa. Koko pussin sisältöineen voi kipata vaippapyykkipäivänä pesukoneeseen. Kuivuvaa pyykkiä saattaa olla pyykkitelineellä tietysti kestovaippoja käyttäessä vähän useammin, mutta se on mielestäni pieni hinta siitä, että kaupasta ei tarvitse kantaa kotiin säkkikaupalla kertakäyttöisiä vaippoja ja sitten kotona kantaa niitä pari tuntia palvelleita vaippoja säkkikaupalla roskikseen.

Pieni gallup vauvaryhmässä myös osoitti, että kestovaippojen käyttö ei välttämättä lisää pyykinpesua vaan pyykkäysrytmi on enemmän kiinni perheen tavasta hoitaa pyykkihuolto, vauvan puklujen ja kakkavahinkojen määrästä jne. Meidän nelihenkisessä perheessä ei pyöri pyykkikone joka päivä kestovaippojen käytöstä huolimatta. Pesemme pyykkiä 2–3 päivän välein. Etenkin nyt korona-aikana vaatteiden kulutus ja pesu on todella vähäistä, kun suurin osa perheestä viettää kaiken aikansa kotosalla. Enimmäkseen pesemme siis vaippapyykkiä ja samassa koneessa sukkia ja alusvaatteita. Jossain toisessa nelihenkisessä perheessä taas saatetaan pyykätä joka päivä, joskus jopa parikin koneellista, vaikka käytössä olisi kertakäyttövaipat.


Noin, nyt on käsitelty aloittelevaa kestovaippailijaa eniten askarruttavat kysymykset. Seuraavaksi sukelletaan syvemmälle vaippojen huoltoon, materiaaleihin, ekologisuusnäkökulmiin ja rahansäästöön.

  1. Miten kestovaippojen koot menevät?

Kestovaipoissa on tosiaan eri kokoja. Newborn (2–5 kg), small 4–8 kg), medium (6–11 kg), large (9–15 kg), XL ja lisäksi petite ja one size. Usein myös kilomäärät ilmoitetaan koon yhteydessä. Riippuu kuitenkin tosi paljon merkistä, mallista ja vauvan ruumiinrakenteesta, mikä vaippa on paras ja milloin on aika siirtyä koosta toiseen. Melkeinpä selviää vain kokeilemalla, mutta kokomerkinnät tietysti antavat osviittaa.

  1. Miten kestovaippojen pesu onnistuu?

En tiedä, tarkoitetaanko tällä kysymyksellä esimerkiksi kakkanäkökulmaa, johon vastasin yllä kohdassa 5. Mutta vastaan tähän nyt vaipoille sopivista pesuaineista. Tämä teksti on kopioitu pääkaupunkiseudun kestovaippalainaamon sivuilta:

“Pesuaineen tulee sisältää mahdollisimman vähän (enintään 5 %) saippuaa, etenkin jos vaipoissa on fleece-pinta. Valkaisuaine puolestaan saattaa pilata kosteussulun, eikä zeoliittiakaan suositella, sillä se kerääntyy vaippoihin ja heikentää vaipan imukykyä. Allergioiden ja yliherkkyysreaktioiden välttämiseksi tulee kestovaipat pestä aina hajusteettomilla pesuaineilla ja käyttää tavallista pienempää pesuainemäärää. Oikean määrän löydät kokeilemalla.

Huuhteluainetta ei tule käyttää lainkaan, sillä se vähentää vaippojen imukykyä. Vaippojen pehmentämiseksi voit halutessasi käyttää huuhteluaineen sijasta pientä määrää etikkaa.”

1–2 kuukauden välein vaipoille ja imuille kannattaa myös tehdä ns. keittopesu eli pestä ne 90 asteessa, jolloin vaipat raikastuvat ja mahdolliset pesuainejäämät ja bakteerit häviävät. Keittopesu kannattaa tehdä myös, jos vaipat jäävät haisemaan pesun jälkeen.

  1. Mikä on hidas ja mikä nopea imu? Parhaat hitaat imut? 

Hidas imu tarkoittaa sitä, että imumateriaali imee nestettä hitaammin, mutta kokoonsa nähden enemmän kuin nopeat imut ja pitää kosteuden hyvin sisällään. Hitaita imumateriaaleja ovat esimerkiksi bambu ja hamppu. Nopeat imut puolestaan imevät nestettä nopeasti, mutta suhteellisen vähän. Nopeita imumateriaaleja ovat puuvillaharso, -frotee ja -flanelli, zorb ja mikrokuitu. Nopeiden ja hitaiden imujen käyttöperiaate on se, että nopea imu laitetaan lähimmäksi ihoa, jolloin se imaisee äkkiä nesteen sisäänsä ja siirtää sen ulompana olevaan hitaaseen imuun, joka taas pystyy pidättämään kosteutta pidempään. Vaippavinkit-instatilillä on hyvät esittelyt erilaisista imuista.

  1. Miten kestovaippojen käyttö reissussa toimii? Esimerkiksi viikon reissu kylästä kylään?

Reissussahan ei ole mikään pakko kestoilla, jos kokee sen hankalaksi. Mutta jos reissussa on pyykinpesumahdollisuus, niin kestoilu kyllä onnistuu suurin piirtein samalla systeemillä kuin kotioloissakin. Oma kestovaipoille sopiva pesuaine kannattaa tällöin ottaa mukaan. Likaiset vaipat voi säilyttää vaikka suljetussa muovipussissa pari-kolme päivää. Lyhyillä päiväreissuilla likaiset vaipat kulkeutuu kotiin esimerkiksi tyhjissä leipäpusseissa. Vesijohdottomalla kesämökillä itse käyttäisin hyvällä omatunnolla kertakäyttövaippoja.

  1. Vuotaako kestovaipat?

Jos kestovaipat vuotaa, silloin jossain on jokin ongelma. Vaippa voi olla vääränmallinen, kosteudenpitävä PUL-kangas voi olla rikki, imut voivat olla vääränlaiset tai niitä on pissamäärään nähden liian vähän, reisikuminauhat voivat olla löystyneet, jolloin vaippa ei enää istu kunnolla… Syitä voi siis olla monia. Parhaiten vastauksen vuoto-ongelmaan saattaa löytää selailemalla aiempia vuotokeskusteluja Facebookin kestovaipparyhmässä esimerkiksi hakusanoilla “vaippa vuotaa”. Jos ostaa käytettyjä vaippoja, kannattaa kysyä tai tutkia ennen ostopäätöstä, että vaipat ovat ehjiä ja toimivia.

Moni kestovaippojen käyttäjä myös iloitsee siitä, että kuuluisat niskapaskat loistavat poissaolollaan. Kestovaipoissa on vaipan yläreunassa hyvät kuminauhat, jolloin niskakakkoja harvemmin tulee. Me ei olla koettu nipoja kestojen kanssa ikinä, kuten ei moni muukaan kestojen nimeen vannova.

  1. Onko napit vai tarrat kätevämmät?

Molemmilla taitaa olla omat kannattajansa. Minä henkilökohtaisesti tykkään enemmän napillisista vaipoista. Mielestäni ne joustaa paremmin vyötäröltä eikä kulu käytössä samalla tavoin kuin tarravaipat. Meillä on molempia käytössä. Jos ei ole käyttänyt kestovaippoja aikaisemmin, voi tarralliset vaipat olla helpommat pukea päälle.

  1. Parhaat suomalaiset kestovaipat?

Suomalaisista merkeistä Hahtuvahullu, Nalle, Mannamaa, Onnikas ja Myllymuksut äänestettiin kestovaipparyhmän isossa vaippasuosikkiäänestyksessä TOP10:een. 

  1. Korjaus?

Olen huono vastaamaan tähän, koska olen käsityöasioissa aika lailla peukalo keskellä kämmentä. Korjausvinkkejä kannattaa siis kysellä esimerkiksi tuolta jo aiemmin mainitusta kestovaipparyhmästä.

  1. Aiheuttaako kestovaipat vaippaihottumaa?

Varmaan voi aiheuttaa, mutta olen kuullut monelta ihmiseltä, että heidän lapselleen ei mikään kertakäyttövaippa sopinut, kun aina tuli kamala vaippaihottuma ja vasta kestovaippoihin siirtyminen helpotti vaippaihottumaan. Varmaan yksilöllinen juttu tämäkin, mutta kokeilemisen arvoinen, jos lapsi kärsii vaippaihottumasta.

  1. Kuinka paljon kestovaippoja käyttämällä voi säästää rahaa?

Nyt toisen lapsen kanssa siirryimme vastikään täyskestoiluun vauvan ollessa vajaa kolme kuukautta. Oletetaan vaikka, että vaippaikä jatkuisi vielä kahden vuoden ajan, vähän yli kaksivuotiaaksi. Kertakäyttövaipoissa pienimmät teippivaipat ovat edullisimpia ja kappalehinta kallistuu vaippakoon kasvaessa ja housuvaippoihin siirryttäessä.  Kappalehinta vaihtelee 0,15 eurosta 0,40 euroon. Otetaan keskiarvokappalehinnaksi siis 0,25 euroa. Pienen vauvan vaippaa voi joutua vaihtamaan 8–10 kertaa päivässä, mutta isomman, mahdollisesti jo pottailevan lapsen kanssa vaippoja kuluu vähemmän, 3–4 kappaletta vuorokaudessa. Oletetaan keskiarvoksi 5,5 vaippaa vuorokaudessa. Jos vauvan kanssa täyskestoilee kahden vuoden ajan, säästää vaippojen hinnassa vuorokaudessa keskimäärin 1,36 euroa, vuodessa 502 euroa ja kahdessa vuodessa jopa yli 1000 euroa. Säästö on tietenkin sitä isompi, mitä pidempään vaippaikä jatkuu tai jos samoilla vaipoilla vaipattaa useamman lapsen. Hyväkuntoiset käytetyt vaipat voi sitten vielä myydä oman käytön jälkeen eteenpäin.

Kestovaipat tottakai maksavat myös. Käytettyjä vaippoja ostamalla selviää edullisesti – ja ekologisimmin –, mutta uudet vaipat veloittavat kukkaroa jo vähän enemmän. Laadukkaiden vaippojen jälleenmyyntiarvo säilyy kuitenkin suhteellisen hyvänä, joten vaipoista saa vielä kohtuullisen summan takaisin oman lapsen vaippaiän päätyttyä.

Vaippavinkit-tili oli tehnyt laskelman vaippojen käytön kuluista sisältäen sähkön, veden sekä pesuaineen kulutuksen. Laskelmasta ei ihan yksi yhteen johtopäätöksiä voi vetää jokaiseen kotitalouteen, mutta jotain suuntaa kestovaippailun juoksevista kuluista se kuitenkin antaa. Vaippojen pesun kaikki kulut vuodessa jäävät murto-osaan kertakäyttövaippojen kustannuksista.

Vaippavinkit-tili laski, että vaippojen pesemiseen liittyvät kustannukset ovat vuodessa noin 40 euroa.

Esikoisen vaippaiän päätyttyä laskeskelin parin vuoden osakestoilun rahansäästöä. Kirjoittelin silloin Instagramiin näin:

“Meidän lapsi oppi kesällä kuivaksi ja 2 v 7 kk kestänyt vaipparumba loppui. Hurraa! Osakestoilimme lähes vastasyntyneestä asti, koska vieroksuin jo silloin kertakäyttökulttuuria. Kaiken kaikkiaan koin kestoilun aika helpoksi ja vaivattomaksi. Vasta ihan vaippaiän loppuvaiheessa vaippojen imuteho ei enää riittänyt ja ohivuotoja tuli joka pissasta. Vaippoja pestiin aina silloin, kun niitä oli kertynyt täysi koneellinen eli 3-6 päivän välein. Seassa pestiin useimmiten myös muu 60 asteessa pestävä pyykki.

Tein huvikseni hiukan laskelmia. Keskimäärin lapsella kuluu vuorokaudessa noin 6 kertakäyttövaippaa – tosin me ei etenkään lapsen ollessa isompi vaihdettu läheskään noin usein, koska lapsi vihasi vaipanvaihtoa – mutta mennään silti tällä 6 vaipan keskiarvolla. Vuositasolla tämä tarkoittaa 2190 vaippaa. Meidän lapsella vaippaikä kesti suunnilleen 940 vuorokautta. 940 vuorokaudessa lapsi kuluttaisi 5640 vaippaa. Käytimme kertakäyttövaippoina muumivaippoja, joista viimeisimpänä käyttämäämme kokoa myydään 44 kpl paketeissa. Noita 44 vaipan paketteja olisi meidän lapsemme koko vaippaiän aikana kulunut 128 kpl, mikäli emme olisi osakestoilleet. Ajatelkaa, mikä kasa vaippoja! Aion seuraavan kerran kaupassa käydessäni käväistä vaippaosastolla vähän ihmettelemässä, miltä tuollainen vaippamäärä käytännössä näyttää. Kuuden kertakäyttövaipan sijasta käytimme koko vaippaiän aikana ehkä keskimäärin kaksi kertakäyttövaippaa vuorokaudessa. Kulutimme kertakäyttövaippapaketteja noin 42 kappaletta 128 kappaleen sijaan.

Olisi kiva jakaa tässä tarkkoja lukemia myös rahallisesta säästöstä, mutta en löytänyt yksiselitteistä tietoa yhden pyykkikoneellisen hinnasta. Kertakäyttövaippojen hinnassa säästimme kuitenkin arviolta 860 euroa. En muista enää, paljonko maksoin käytettynä ostamistani kestovaipoista, mutta luulen, että yli sataa euroa en niihin sijoittanut. Uskon myös saavani ainakin osan vaippojen summasta takaisin, kun aikanaan myyn ne.”

  1. Kenelle suosittelet kestovaippoja ja kenelle et?

Suosittelen ihan jokaista kokeilemaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos pyykinpesu on ehdoton inhokkikotiaskareesi, on ehkä parempi pysytellä kertakäyttöisissä vaipoissa. Kaikille muille sanon: kokeilkaa edes!

  1. Miksi kestovaipat ei ole yleistyneet?

Luulen, että ennakkoluulojen ja oletetun vaippojen käytön vaikeuden takia. Myös se, kun kaatopaikkajäte ruvettiin polttamaan energiaksi, saattaa olla yhtenä syynä. Yleinen kuvitelma on, että kun jäte poltetaan, se katoaa savuna ilmaan, vaikka todellisuudessa kaikesta poltetusta jätteestä jää noin kolmannes tuhkaa ja kuonaa, joka on verrattavissa ongelmajätteeseen. Varmaan myös ajatellaan, että kertsivaippojen polttaminen energiaksi on hyvä asia, kun aiemmin hyödytön jäte saadaankin muutettua energiaksi. Tosiasiassa kosteista vaipoista saatava lämpöenergia ei käsittääkseni ole kovin korkea.

  1. Voiko paksu vaippa haitata vauvan liikkumaan oppimista?

Tätä väitettä kuulee silloin tällöin, mutta vauvan jalkojen luonnollinen asento on melko leveä. Kestovaippojen ei ole todettu hidastavan liikkumaan oppimista. Muutenhan ennen kertakäyttövaippoja syntyneet sukupolvet olisivat kaikki kestovaippojen takia motorisesti heikosti kehittyneitä.

  1. Ovatko kestovaipat oikeasti ekologisempia kuin kertakäyttövaipat?

Tähän kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Tutkimuksia aiheesta on, mutta myös niistä käy ilmi, että asiassa on niin monta muuttujaa, että tarkkoja laskelmia on mahdotonta tehdä. Arkijärjellä ajateltuna kuitenkin tarvittavan materiaalin ja jätteen määrässä ero on valtava. Yhden lapsen tarvitsemat kestovaipat ja imut voivat mahtua yhteen isoon ikeakassiin. 44 kappaleen vaippapaketteja lapsi kuluttaa kahden vuoden aikana noin 91 kappaletta. Yksi kestovaippa kiertää lisäksi lähes aina useammalla kuin yhdellä lapsella. Kestovaippailun ekologisuutta voi vielä kasvattaa ostamalla omat vaipat käytettynä tai tekemällä imuja tai vaippoja itse kierrätysmateriaalista. Erityisesti imuja on helppo surautella esimerkiksi vanhoista pyyhkeistä, lakanoista tai t-paidoista.

Kertakäyttövaippojen epäekologisuuteen liittyy jätevuoren lisäksi seikkoja, joita usein ei tulla ajatelleeksi. Vaippojen vuoksi syntyy paljon ajokilometrejä, kun materiaalit kuljetetaan tehtaalle, usein ulkomailla sijaisevalta tehtaalta kauppaan ja vielä kaupasta kotiin. Jäteauto joutuu käydä tyhjentämässä sekajätettä useammin ja poltosta jäänyt kuona ja tuhka täytyy vielä kuljettaa polttolaitokselta eteenpäin. Toki melkein samat kuljetukset tulee myös kestovaipoista, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Kertsivaippojen valmistukseen käytetään myös sellua ja henkilökohtaisesti pidän harmillisena puun käyttöä kertakäyttötuotteissa. Tällöin kaikki puihin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

Kestovaippojen miinuksena on paljon luonnonvaroja kuluttavien materiaalien käyttö. Siksi esimerkiksi puuvillan käyttö varmasti nostaa yksittäisen kestovaipan ympäristöjalanjälkeä verrattuna kertakäyttövaippaan. Toisaalta käytämmehän me puuvillaisia vaatteitakin ja uskallan väittää, että yhdellekään vaatteelle ei kerry käytökertoja yhtä paljon kuin yksittäiselle kestovaipalle kertyy.

Kestovaipoissa ja imuissa on usein polyesteriä tai muita keinokuituja, joista irtoaa pesun yhteydessä mikromuovia. Toisaalta suurin mikromuovin lähde on autoilu ja kuten jo yllä todettiin, kertsien elinkaari tuottaa enemmän paljon ajokilometrejä. Myös kertakäyttövaippojen sisältämien muovien poltosta tulee mikromuovia.

Kertakäyttövaippojen valmistusprosessiin kuuluu paljon kemikaaleja. Toki niitä kuuluu myös kestojen valmistukseen, mutta jälleen puhumme määrissä kymmenistä vs. tuhansista vaipoista per lapsi. Kestovaippojen myötä myös lapsi altistuu pienemmälle kemikaalikuormalle.

Sähköä ja vettä tietysti kuluu kestovaippoja pestessä, mutta ympäristötietoinen kestovaippailija varmaan käyttää uusiutuvaa sähköä. Sähköä ja vettä kuluu myös kertakäyttövaippojen valmistuksessa. Olen kuullut väitteen, että yhden kertakäyttövaipan valmistamiseen kuluu yhtä paljon vettä kuin yhden pyykkikoneellisen pesemiseen. Väitteen todenperäisyydestä en tiedä, mutta ainakin sellunkeitto kuluttaa paljon vettä, joten saattaa väitteessä olla perääkin.

Jotkut kertakäyttövaipat mainostavat itseään biohajoavina. Biohajoavuudella ei kuitenkaan ole todellisuudessa merkitystä, kun vaipat joka tapauksessa poltetaan. Kertakäyttövaipoista kannattaa valita kotimainen ja ymmärtääkseni melko vähäkemikaalinen Muumi-vaippa.

Siinäpä ne! Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti ja toivottavasti löysit vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Mahtavinta olisi, jos innostut jopa kokeilemaan kestovaippoja tämän postauksen luettuasi!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s