Leikkokukat – vastuullinen vai vastuuton arjen piristys?

Kukapa meistä ei nauttisi ihanista kukka-asetelmista keittiön pöydällä! Sotkuinenkin koti muuttuu hetkessä aavistuksen siedettävämmäksi, kun paraatipaikalle nostaa kauniin kukkakimpun viemään huomion pois ympärillä vallitsevasta kaaoksesta. Leikkokukkien piristävää vaikutusta ei voi kieltää, mutta kuten melkein kaikilla asioilla, on niilläkin nurjat puolensa.

Vaikka tuoreen kukkakimpun upea ulkonäkö hiveleekin esteetikon silmää, raastaa epäekologisuus ja vastuuttomat työolot eettisyyteen pyrkivän ihmisen omatuntoa. Valtaosa leikkokukkien kasvatuksesta on jo aikaa sitten siirtynyt Suomesta halvemman työvoiman maihin Afrikkaan ja Väli-Amerikkaan ja haitoilta tuotantoalueilla ei ole vältytty. Vaikka valoa ja lämpöä tuotantoalueilla riittää, ovat työntekijöiden oikeudet ja ympäristöstä huolehtiminen monesti retuperällä ja johtaneet isoihinkin ympäristöongelmiin.

Järkyttävin esimerkki kukkatuotannon ympäristötuhoista lienee Kenian Naiwasha-järven saastuminen lannoitteiden ja torjunta-aineiden vuoksi. Eivätkä ekosysteemin haitat rajoitu tietenkään pelkästään luontoon vaan myös työntekijöiden terveyteen sekä paikallisten elinkeinoihin kalastuksen ja turismin parissa. Ja sitä mukaa kun farmit kasvavat, tarvitaan enemmän työntekijöitäkin, mikä lisää ympäristöongelmia alueella, jossa jätehuolto on jo valmiiksi puutteellinen.

Lancasterin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Englannissa myytävän kenialaisen ruusun päästöt ovat noin 2,4 kg CO2. Päästöjä aiheuttaa torjunta-aineiden käyttö ja pitkä lentomatka Eurooppaan. Myös Hollannissa kasvatetun ruusun päästöt ovat samaa luokkaa ja yllättäen kotimaiset (tutkimuksessa englantilaiset) leikkokukat olivat päästöiltään vain murto-osan ulkomailla tuotettujen kukkien päästöistä.

Ongelmallista leikkokukkien kohdalla on pitkät alihankintaketjut. Usein kukkien alkuperää ei ilmoiteta kuluttajalle eikä se ole välttämättä kauppiaankaan tiedossa, sillä kukat tulevat Suomeen Hollannin jättimäisten kukkatukkujen kautta. Kun tuotantoketju on hämärän peitossa, ei vastuullisuudestakaan ole mahdollista saada lisätietoa.

Vegaaniruokabloggaaja Elina Innanen otti leikkokukka-aiheen esille Twitterissä maaliskuussa. Innanen on aiemmin toiminut floristina, mutta lopulta epäekologisen ja epäeettisen kertakäyttöhyödykkeen kauppaaminen alkoi ahdistaa. Ihmisoikeus- ja ympäristöongelmien lisäksi kukkien hävikki matkalla kauppaan on älytön ja lopulta kauniit, mutta ympäristöä kuormittavat kukat joutuvat roskikseen vain lyhyen kukoistuksen jälkeen.

Parempia valintoja on kuitenkin mahdollista tehdä. Kesällä kannattaa tietysti suosia luonnonkukkia ja muutenkin tuotanto-olosuhteista kiinnostuneen kannattaa pitäytyä lähituotannossa. Mikäli ostaa kaukaa tuotuja kukkia, on Reilun Kaupan kimppu vastuullinen vaihtoehto. Paitsi että Reilu Kauppa takaa työntekijöille paremman toimeentulon, on sertifikaatilla myös tiukat ympäristökriteerit ja hyödyt jakautuvat koko yhteisön hyväksi.

Avainasemassa minkä tahansa tuotannon paremmassa huomioimisessa on aktiivinen kuluttaja, joka kyselee, vaatii tietoa ja on valmis maksamaan esimerkiksi sertifikaateista. Lyhytikäisten leikkokukkien sijaan lahjaksi kannattaa antaa pitkäikäisempiä huonekasveja tai tyystin vaihtaa kukat esimerkiksi itse tehtyyn herkkulahjaan. Jos viikonloppusi ei ala ilman perjantaikimppua, mieti millainen kimppu tuottaisi eniten iloa tuotantoketjunsa alkumetreillä sekä ympäristölle että ihmisille.

One thought on “Leikkokukat – vastuullinen vai vastuuton arjen piristys?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s